Pimeinä iltoina on mukava vielä silmäillä kesän kuvia. Kuusi kuvaa kesästä-haaste sopii hyvin tähän. Haasteen esitti minulle Mustavalkoisten kodin Sanna. Kiitos Sanna!
Kuusi kuvaa piti valikoida kuvien seasta ja päätin etsiä yhden kuvan kullekin sellaiselle kuukaudelle, jolloin puutarhasta löytyy jotakin nähtävää. Siis kuvia on touko-, kesä-, heinä-, elo-, syys- ja lokakuulle. Lopuksi sarjan päättää marraskuun puutarhakuva kuuden kuvan lisäksi. Yritin etsiä myös sellaisia kuvia, joita en ole aikaisemmin käyttänyt.
Toukokuu on runsas sipulikukkien kuukausi, mutta huomasin jättäneeni narsissit tänä keväänä huomiotta. Siispä keltanarsissi edustakoon toukokuuta.
Kuusi kuvaa piti valikoida kuvien seasta ja päätin etsiä yhden kuvan kullekin sellaiselle kuukaudelle, jolloin puutarhasta löytyy jotakin nähtävää. Siis kuvia on touko-, kesä-, heinä-, elo-, syys- ja lokakuulle. Lopuksi sarjan päättää marraskuun puutarhakuva kuuden kuvan lisäksi. Yritin etsiä myös sellaisia kuvia, joita en ole aikaisemmin käyttänyt.
Toukokuu on runsas sipulikukkien kuukausi, mutta huomasin jättäneeni narsissit tänä keväänä huomiotta. Siispä keltanarsissi edustakoon toukokuuta.
Kesäkuussa on jo melkoinen kukkien ja muun rehevyyden ja runsauden pula. Kesäkuun ruusukuvissa sadepisarat kimaltelevat lehdillä ja pionikuvat jäivät aika vähiin, koska sade ehti usein tehdä ikävää jälkeä parhaassa kukassa oleviin pioneihin. Nyt on siis pionikuvan vuoro. Edustakoon yksinkertainen kiinapioni kesäkuuta.
Unikot, daaliat ja ritarinkannukset olivat heinäkuun kukkia ja niitä oli mukava kuvata, koska kaikki ne kasvoivat ja kukkivat runsaasti. Kukkia avautui pitkin matkaa ja esimerkiksi unikkojen väri- ja muotomaailma oli runsas. Jotta sipulikukkien ja perennojen lisäksi muistamme pensaat, olkoon tässä tuoksuvan valkokukkaisen jasmikkeen vuoro. Se saattoi päivän mittaan jäädä vähän taka-alalle puolivarjoisessa kasvupaikassaan, mutta illan tullen se herätti huomion mahtavalla tuoksullaan ja houkutteli ihailemaan valkoisia kukkiaan.
Elokuu alkoi jo olla sadonkorjuun aikaa, vaikka heinäkuun kukkijat jatkoivat kukintaa. Elokuussa pääsivät alkuun hajuherneet, jotka jatkoivat kukkimistaan ihan syksyn viime hetkiin asti. Kesäkukkien valikoimasta kehäkukkien parasta aikaa oli myös elokuu, mutta silloin kukkivat myös silkkikukat, nuo vanhan ajan herkät yksivuotiset. Silkkikukka saa nyt edustaa elokuuta.
Syyskuu oli hyvä puutarhakuukausi. Postauksissani on kovasti kukkivia kukkapenkkejä ja monet kukat olivat pitkään kukassa. Daaliat ojentelivat ylväinä runsaita kukkiaan pakkasiin asti. Syyshortensia pääsi keväällä hitaasti alkuun. Luulin jopa sen kärsineen pahasti talven omituisista olosuhteista. Se kuitenkin lähti hienosti kasvuun ja nyt se saa olla syyskuun edustaja.
Kärhöt kokivat kovia viime talvena ja ne, jotka säästyivät, aloittivat kukintansa vasta hyvin myöhään. Niinpä jotkut sinnittelivät nuppujaan avaten vielä lokakuussa ja sen vuoksi kärhö, tässä jalokärhö Warszawska Nike, saa olla lokakuun edustaja.
Värikkäiden kesäkuvien vastapainoksi on tässä lopussa marraskuun 2016 puutarhakuva: värit ovat poissa - jäljellä on kosteaan pihakiveykseen muodostunut sataneen lumen tekemä kuvio. Huomenna alkaa joulukuu. Tunnelmallista joulukuuta!