perjantai 5. elokuuta 2016

Hajuherneiden huumassa


Hajuherneet ovat olleet minulle lapsuudesta asti erityisen ihania kukkia. Niitä ostettiin joskus torilta pieni monivärinen kimppu ja  kun se tuotiin huoneeseen sisälle, salperäisen satumainen tuoksu levisi kaikkialle. Hajuherneitä olen yrittänyt kasvattaa aina silloin tällöin, mutta tulokset eivät aina ole olleet odotusten mukaisia.

Selätön puutarhuri sai aikaan sen, että viime päivät olen tuon tuostakin ihastellut ja haistellut hajuherneiden herkkiä värejä ja hienostuneita tuoksuja. Voitin arpajaisissa pussillisen hajuherneen siemeniä ja siitäkös tehtiin päätös, että tänä kesänä meillä kasvaa upea hajuherneviidakko ja niitä riittää myös kimpuksi sisälle. Kiitos Maatuska! Jotta kukkakimppuun saatiin runsautta, hankin itse toisen pussin. Arpajaispalkinnon siemenpussin päällä oli kuva punaisista ja oman pussini päällä sinisistä - ja tällaisia niistä tuli!


Esikasvatin taimet, jotta ne saataisiin nopeammin kukkimaan. Kiipeilytueksi pingotettiin katiskaverkon tyyppistä korkeaa verkkoaitaa, johon pienet hajuherneversot hanakasti kiertsivät kärhöjänsä ja saivat itsensä tuetuksi. Valkoinen raita, joka joissakin kuvissa näkyy, on muovinauha, joka pingotettiin estämään peurojen herkutteluhetket puutarhassamme. Se ei ole kovin kaunis, mutta toimii. 


Punaisia kukkia on muutamaa eri sävyä, puhdasta punaista, vaaleanpunaista ja syklaaminpunaista. Sinisen siemenpussin kukat ovat ennemminkin vaalean sinipunertavia ja jostakin on ilmaantunut myös valkoisia kukkia tuottava yksilö.


Taimet istutin verkon molemmille puolille, mutta kukkia ja varsistojaon enemmän  auringon puolella. Kasvit ovat itse kiemurrelleet verkon silmän läpi saadakseen valoisamman kukkimispaikan. Silti verkko on molemmin puolin kukkien koristama.


Yllättävää kyllä, hajuherneet ovat vaivattomia kukkijoita, kun ne ovat päässeet kasvupaikkaansa ja kasvuvauhtiin. Niitä ei vaivaa kuivuus eikä rankkasade. Ne kiemuroivat itsensä lujasti kiinni verkon silmiin ja kohoavat ylöspäin ja avaavat uusia nuppuja. Nyt on tarjolla rajattomasti hajuherneen tuoksua ja kukkien hentoa värileikkiä. 






Hajuherneverkon toisella puolella on edelleen pioniunikoiden muhkeiden siemekoppien muodostama hauska viidakko ja joku unikkokin vielä kukkii. Nämä molemmat, hejuherneet ja unikot, ovat meidän tämän kesän kesäkukkayllättäjät: helppoja kasvattaa ja tuloksesta saadaan nauttia pitkään. Unikoiden siemenpompulat saavat olla silmän ilona ja hajuherneistä kerätään siemenet eli palotkin saavat koristaa kasvustoapitkään. Ja kukkia voi kerätä sisälle tuoksua levittämään!


" Asetelma " 


Tunnelmallista elokuun  aikaa!

16 kommenttia:

  1. Hajuherneet kauniita ja herkkiä. Unikot huippui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molemmat ovat kauniita ja hajuherneet vielä tuoksuvat!

      Poista
  2. Upeita kuvia! Kyllä hajuherneesi ovat sitten kauniita! Minulla on aina ollut vain aika vaaleakukkaisia, joten tuollaiset kirkkaanpunaiset näyttävät erikoisen kiinnostavilta. Ja se tuoksu... ihan ylimaallinen. :)
    Verkkoaita hajuherneille on hyvä idea.
    Meillä ei vielä ole peuroja haitaksi asti, mutta varmaan tulevaisuudessa on, joten tuo muovinauha kiinnostaa. Mihinkähän sen teho perustuu?
    Ihanaa elokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopivaa verkkoa sattui olemaan varastossa ja halusin kasvattaa runsaan hajuhernekasvuston ja tuo verkko näyttää toimivan.

      Muovinauhan teho perustuu ilmeisesti siihen, että tuuli heiluttaa sitä ja se välkähtelee ja pitää myös hiljaista rapisevaa ääntä. Varmaan joku muukin toimii, mutta tätäkin sattui olemaan varastossa...

      Kiitos ja samoin, ihanaa elokuuta!

      Poista
  3. kauniita! hajuherne on minunkin lemppari jo lapsuudesta:)

    VastaaPoista
  4. Kauniita hajuherneitä! Täälläkin hajuherneet vähitellen aloittelevat kukintaansa. Ne olisivat varmasti kukkineet jo vähän aiemmin, mutta aiemmin kesällä saksin niitä armottomasti, kun ne eivät oikein aluksi suostuneet kiipeämään sinne minne olisin halunnut. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, aluksi ne hapuilevat ja huojuvat sinne tänne, mutta yhtenä päivänä ne ovatkin kietoneet kärhönsä verkon silmään ja sen jälkeen eivät tarvitse apua. Hajuherneet ovat kauniita myös riippuvina, kun on sopiva korkea ruukku.

      Poista
  5. Ihania hajuherneitä. Minulla ei ole niitä ollenkaan; taidan laittaa ensi kesänä. Sen sijaan unikkoja on minullakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa taas kokeilla näitä vanhoja kesäkukkia. Minäkin kylvin nyt muutaman vuoden tauon jälkeen, kun oli sopiva tila niille! Hyvää avoimen puutarhan päivää sinulle!

      Poista
  6. On ne kauniita. Tuo verkko onkin hyvä idea kasvutueksi. Laitetaanpa muistiin, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niistä tykkään, verkko sopii tänne meille kasvimaan päätyyn.

      Poista
  7. Hajuherneet ovat ihania. Omani olen korvannut melkein kaikki ruusunätkelmällä, joka on monivuotinen ja varma kukkija. Mun silmään melko samannäköiset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tuo on taas hyvä vinkki sinulta, itsekin suosin aina monivuotisia jos mahdollista. Kiitos vihjeestä!

      Poista
  8. Ihana postaus! Tänään juuri tuoksuttelin hajuherneillä. Siitä onkin aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuoksut tahtovat jäädä tuoksuttelematta tässä kiireisesä elämässä. Pitää pysähtyä illan hämyssä ja hengittää lehmuksen kukan, syysleimun tai hajuherneen aromia - ihanaa!

      Poista