tiistai 31. heinäkuuta 2018

Trooppinen heinäkuu

Töyhtöangervo

Heinäkuu alkoi aurinkoisen lämpimänä.
Monet angervot kukkivat valkoisin ja tai vaaleanpunertavin kukin.
Töyhtöangervon komeat, valkoiset kukat kasvoivat ennennäkemättömiin mittoihin ja
ne kestivät kauniisti koholla ensimmäisiin sateisiin.

  Keijuangervo

Keijuangervo oli vaaleanpunertavan kukkamassan peittämä
 ja kimalaisilla oli kerrankin mettä.

 Pihlaja-angervo

Pihlaja-angervot aloittivat kukinnan jo heinäkuun alussa. 
Tavallisesti ne ovat hyviä perhoskukkia, mutta silloin ei vielä perhosia näkynyt, 
joten myös ne jäivät kimalaisten herkuksi.

Tähtijasmike

Tähtijasmikkeen tuoksu ja valkoinen kukkapilvi  
tuntuivat ja näkyivät kesäillassa.
Meillä on kaksi suurta tähtijasmiketta, joten
tuoksua aina riittää.

Tässä vaiheessa oli jo ryhdytty kasteluun ja
myös jasmikepensaat tarvitsivat lisävettä runsaan kukinnan vuoksi.

 Malva

Kastelua eivät tarvinneet malvat, 
joiden vaaleanpunertavat kukat jatkoivat aikaisempaa värilinjaa.

 Jalokurjenpolvi

Aavistuksen pehmeää sinertävää sävyä kukkapenkkiin toivat
jalokurjenpolvet, jotka levittivät runsaat haaransa kuivuudesta huolimatta.

 Karpaattienkello

Vähän terävämpää sinistä toivat mukaan karpaattienkellot.
Ja niitä ei sitten tarvitse kastella.
Mitä kuivempaa on, sen parempi. Runsaammin kukkia syntyy.
Kun kuihtuneet kukat napsii pois, syntyy toinen kukkakerros ja  nyt edelleen,
karpaattienkellot kukkivat helteestä nauttien.


Monet siemenistä kylvetyt tai kylväytyneet, kaksivuotiset kasvit
 nauttivat lämmöstä ja auringosta.
Harjaneilikoita ilmaantui tänä vuonna enemmän kuin yhtä väriä
ja nekin ovat kukkineet pitkään, kun sade ei ole niitä hakannut maahan.

 Sormustinkukka

Tämä kesä on ollut sormustinkukkien juhlakesä.
Kukkia on ilmestynyt paljon ja niiden värivalikoima on ollut laaja. 
Joskus kaikki pihan sormustinkukat ovat lähes samaa punaista,
mutta tänä vuonna värejä on valkoisesta tummaan ja
kukat pysyvät kauniisti pystyssä - 
kun sitä hakkaavaa sadetta ei ole kuulunut.

 Ruskolilja ja tarha-alpi

 Heinäkuun puolen välin jälkeen väriskaala muuttui -
 keltaiset ja punaiset ja oranssit kukinnot ilmestyivät esiin.
Tarha-alpi on massiivinen keltaisella kukkija ja tilanvaltaaja.
Kuivan heinäkuun aikana alpi levisi ja nautti olemassaolostaan.
Erilaiset liljat pääsivät vauhtiin. Meillä tosin on liljoja vähän.

 Virolainen päivänlilja

Päivänliljoissa oli tänä vuonna niukasti kukkavarsia,
 kun sen sijaan viime kesän niitä oli runsaasti.
Ehkä ne taas lepäävät ja valmistautuvat seuraavaan kesään.

  Rusopäivänlilja

Viime viikolla osui yllättäen pienialainen sadekuuro kohdallemme:
3 mm ihanaa lämmintä lempeää pisarointia illansuussa!
Sadetta kesti vain vähän aikaa ja sen jälkeen taas ilta-aurinko paistoi.
Kasvit piristyivät silmin nähden ja sadevaesitynnyreihin kertyi vettä mukavasti.

Tuntematon värililja

Vanhat päivänliljat ja tiikerinliljat ovat jo tuttuja,
mutta värililjoja on vain muutama. 
Viime aikoina monissa blogeissa on esitelty upeita liljavalikoimia
ja pakko sanoa, että innostus liljapenkin perustamiseen on kehittymässä.

 Pioniunikko

Kesäkukkien kukkimisaikaa oli myös heinäkuu. 
Pioniunikot eri väreissään - joko kylvettynä tai kylväytyneinä - kukkivat.

Ruiskaunokit ja unikot

 Tänä vuonna kylvin myös ruiskaunokkeja omaan penkkinsä. 
Ne ovat kesäkukista suosikkejani.
Niitä olen käyttänyt moneen kukkakimppuun kosmoskukkien tilalla.
Kosmoskukkani eivät vieläkään kuki kunnolla, kavattavat vain varsistoa.

 Kärhö Warszawska Nike

Heinäkuussa on tietysti kärhöjen vuoro.
Muutama luottokärhö on jo aloittanut kukinnan.
Lisäksi esiin on noussut pari salaperäisiä versoa, joita ei vielä pysty tunnistamaan,
 sillä kukat eivät ole avautuneet.
Ne saattavat olla ilahduttavia yllätyksiä eli
kärhöjä, jotka ovat olleet vuoden pari
näkymättömissä.
Tämä vuosi ja heinäkuu on ollut kärhöille oivallista aikaa.

Kärhö Hagley Hybrid

 Kärhöt kiipeilevät meillä erilaisissa luonnonmukaisissa `telineissä`.
Tämä  kärhö tavoittelee aurinkoa  risukasassa.
Kuivista risuista on koottu röykkiö, jossa kärhöllä on hyviä tarttumakohtia.

Vanha syysleimu

Heinäkuun päättyessä on jo syksyn tuntua - hyvää sellaista!
Syysleimut kukkivat ja tuoksuvat!

Nyt on saatu kokea ainutlaatuinen trooppinen heinäkuu.
Kasvit ovat vaatineet kastelua, mutta vähitellen monet ovat tottuneet niukkaan kosteuteen
 ja porottavaan aurinkoon.
Kukinnat ovat olleet komeita ja varret tukevia.
Tuntuu jopa siltä, että puutarhakasveista  osa kuuluu juuri tällaisen ilmanalaan.
Kuka kaipaa piiskaavia kylmiä sateita päivällä
tai hyytävän kalseita öitä?
Eivät ainakaan syysleimut täydessä kukassaan!

Tervetuloa elokuu - mitähän se tuo tullessaan!

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Kasvimaa


Alkukesän kuivuus jätti jälkensä kasvimaalle siten, että viime vuoden kaltaista runsautta ei ole tavoitettu. Potager-tyyli on kuitenkin pyritty rakentamaan siten, että kasvupenkit on aseteltu symmetrisen säännölliseti ja keskelle on varattu tila aurinkokellolle kukkaistutuksineen.

Joidenkin kasvien itäminen kevään kuumuudessa oli todella heikkoa, joten jälkikylvöä oli tehtävä. Rivistöt ovat siksi kaljuja, koska myöhemmin kylvetyt kasvin alut ovat vielä pieniä.


Käytävien kitkeminen on ollut vaivatonta, sillä rikkaruohotkaan eivät oikein päässeet riehaantumaan. Muutama jauhosavikka ilmaantuu silloin tällöin ja - valvatti.

Kun penkkiä kuvaa lintuperspektiivistä hyvästä kohta, se näyttää aivan normaalilta. Kehäkukat reunustavat aluetta ja niiden välissä tuovat keveyttä valkoiset harsokukat. Punajuuret - ne jotka itivät kaikesta huolimatta, ovat jo kunnon kokoisia naatteja.


Samanlaisen kukkareunuksen vieressä porkkanarivit koettavat pinnistää kasvua. Porkkanan vieressä sipulirivistö taistelee edelleen kuivuuden kanssa. Kuivan kauden aikana kasteltiin itäneitä ja maan pintaan nousseita rivistöjä kastelukannulla silloin tällöin ja välillä joka ilta. Keinokastelu ei ole tuottanut samaa tulosta kuin luonnonsade.


Porkkanat ja punajuuret on jo harvennettu alkutiheyteen,  joka tarkoittaa sitä, että sieltä sopii napata joka toinen pois naposteltavaksi.

Tänä keväänä olivat pavut kaikkein sitkeimmät. Ne piilottelivat harson alla hallat ja helteet ja harson alta paljastui komeita rivejä erilaisia papuja. Nyt ne ovat hyvin kukassa.


Herneet selvisivät myös kohtalaisesti kuivuuskaudesta ja toinen erä on kylvettu myöhemmin. Vielä ei ole päästy maistamaan herneitä. Vakiohene meillä on silpoydinherne ´Kelwedon Wonder´.

Kuiva ja lämmin keli näyttää jatkuvan vielä pitkään, mutta täytyy dokumentoida kasvimaan ilmiasua vielä myöhemmin. Ehkä rehevyyttä ja runsautta saadaan vielä näkyviin.


Yleensä kasvatan ensimmäiset vihreät kasvulaatikossa ja siinäkin idätys oli työn takana. Useammat siemenet sai multaan upottaa, kunnes ne ilmaantuivat pintaan. Nyt on saatu jo yllin kyllin salaattia, tilliä, persiljaa ja rucolaa ja persiljakin pinnistelee jo syötäväksi.


Tänä vuonna päätin kasvattaa myös avomaan kurkkuja ihan taivasalla ja ne ovat kovalla vauhdilla tekemässä ensimmäisiä kurkkuja.


Kesäkurpitsoita piti myös pitkään kasvattaa sisällä hallojen vuoksi, mutta vihdoin alkaa näkyä merkkejä tulevista kurpitsoista.


Kurkut ja kurpitsat kasvavat potager-alueen ulkopuolella, kuten perunat, valkosipulit, mansikat ja tietysti monivuotiset maa-artisokat. Viinimarjapensaat kasvavat omalla alueellaan. Mustat viinimarjat alkavat olla kypsiä, mutta kuivuus kuivatti paljon oksia ja sato on aika vaatimaton.


Yllätyksenä ilmestyi pähkinäpensaaseen muutamia pähkinöitä. Se on kyllä kukkinut jo muutamana keväänä, mutta pähkinöitä ei aikaisemmin näkynyt. Luin jopa jostakin tiedon, että pensaita tarvittaisiin kaksi, jotta pölytys voisi tapahtua. Jospa lähimetsässä kasvaa joku toinen pähkinäpensas, joka on meidän pensaamme pölytyskaveri.






Eniten iloa tuovat nyt perunat, jotka ovat päässeet jo maisteltavaksi. Olen valinnut nämä Challenger-perunat kasvatettavaksi siksi, että ne ovat hyviä alkukesän syötäviä ja ne sopivat myös talviperunoiksi. Kaikki kesästä jäävät perunat nostetaan syksyllä kellariin säilytettäväksi.


Arkisista juures- ja perunamietteistä on ollut ilo välillä siirtyä juhlatunnelmiin: meidän perhekunnassa on vietetty myös juhlaa. Yksi lapsenlapsista on suoriutunut rippikoulusta ja sukulaiset ja ystävät on saatu kokoon herkuttelemaan ja iloitsemaan kesän kohokohdista. Ensi sunnuntaina on toisen lapsenlapsen  vuoro astua ripille ja juhlat jatkuvat. Hätäisesti kuvasin tarjoilupöydän kukkakimppua oman puutarhan kukista. Antoisaa heinäkuun jatkoa!


keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Tämä vai tuo-haaste


Tämän haasteen heitti minulle Nila, jolle sen oli lähettänyt Between. Nämä kysymykset ovat sellaisia, että jos niitä ryhtyy pidempään pohdiskelemaan, on vaikea päättää lopullista vastausta tai joutuu keksimään ihan oman uuden vaihtoehdon. Lisäksi vastaus voi olla erilainen eri päivinä ja hetkinä. Niinpä vastaan kysymyksiin siten kuin tuntuu juuri TÄNÄÄN:

* Suihku aamulla vai illalla?
Suihku aamulla ja sauna illalla suihkun kanssa.

* Kaupungin ydin vai maalaisympäristö?
Kaupungista paenneena maalaisympäristö.

* Kirkkaat vai neutraalit värit?
Luonnonläheiset neutraalit.


* Outo vai typerä?
Siis kuka mitä missä?

* Kevät vai syksy?
Syyskesä.

* Minttu vai kaneli?
Kaneli.


* Suunnittelu vai extempore?
Useimmiten suunnittelu.

* Leffa kotona vai teatterissa?
Kotona voi ääneen voimakkuuteen vaikuttaa...

*Espresso vai latte?
Suomi-kahvi maidolla.


* Kysymuksen esittäjä vai vastaaja?
Kysyjä.

* Halit vai pusut?
Halit.

* Tulinen vai mieto ruoka?
Tulinen.


* Nahka vai pitsi?
Nahka.

* Ylipukeutunut vai alipukeutunut?
Ei ainakaan yli.

* Kokemus vai mukavuus?
Kokemus.


* Rock vai country?
Country.

* Punaviini vai valkoviini?
Kevyt punaviini.


* Yksin vai yhdessä?
Yksin voi joskus keskittyä.

* Uiminen vai rannalla makoilu?
Sekä että.

* Pikaruoka vai kunnon ravintolaruoka?
Ei pikaruoka!


* Perunasalaatti vai pastasalaatti?
Perunasalaatti.

* Parilliset sukat vai parittomat?
Parilliset.

* Tanssi vai laulu?
Tanssi.

* Puhelin vai netti?
Puhelin.

Monessa blogissa on luettavissa näihin samoihin kysymyksiin hauskoja vastauksia. Jos et ole vielä itse vastannut, kokeile! Voit löytää itsestäsi uusia näkökulmia!



tiistai 3. heinäkuuta 2018

Kukkaloistoa Riikassa


Via Baltica kuljettaa ihmis- ja tavaramassoja Latvian Riikaan. Riika on valmistautunut juhlimaan 100-vuotisjuhlia kansanmusiikilla ja -tansseilla. Laulu- ja tanssiryhmät täyttävät pääkatuja ja siltoja.  Musiikki kaikaa kaupungin keskustassa. Puistot ja torit on koristeltu runsailla kukkaistutuksilla. 

20 kuvaa kertoo kaupungin keskustan julkisten alueiden istutuksista, joissa on paljon kesäkukkia ja myös perennoja. Kivet, vesiaiheet ja patsaat ovat tärkeässä roolissa kokonaisuuden vaikutelmissa.

Jos omassa kukkapenkissä on vielä mustia aukkoja, voi näistä napata vihjeitä niiden täyttämiseen. Mukana oli vain puhelimen kamera, joten kuvat ovat sitä tasoa. Siispä nopeasti selaamaan!




















Nyt on hyvä istuttaa lisää kukkia - eilen satoi reilut 20 millimetriä!