Huonekasveja

Ulkona ei ole juuri mitään kuvattavaa, muutamat talven sinnittelijät kurkistavat harmaan jäätikön alta. Piha on joko täynnä jäniksen jälkien pilkuttamaa kovaa lunta tai harmaata, liukasta jäätä. 

On parasta tutkia, mitä kasveja löytyy sisältä. Vakituisten huonekasvien valikoima on meillä varsin niukka, jos pois jätetään sesongin esikot tai tulppaanit.  Niissä ei ole paljoa hehkutettavaa, mutta otetaan niistä pari esimerkkiä.

Aikaisemmin esittelemieni santtujen lisäksi voimissaan on kaktus, joka on päässyt uuteen alkuun. Se on vuosikausia vanha ja viime syksynä leikkasin siitä reilusti pois vanhoja kuivahtaneita versoja. Nyt se on innostunut lievän lannoituksen ja valon ansiosta uudistumaan ja pari nupun alkua on näkyvissä. Se on joskus kukkinut joulun aikaan ja muistaakseni olen sen aikoinaan saanut pääsiäisenä kukkivana. Yleensä vien sen kesäksi ulos, mutta viime kesän se vietti sisätiloissa. Ehkä kesäloma ulkona muuttaa sen kukkimisajankohtaa.

Toinen vaatimaton vihertäjä on juoru, jonka alku meillä on peräisin kymmenen vuoden takaa. Kun versosto alkaa olla liian pitkää tai tiputtelee lehtiään, voi siitä leikellä reilusti oksia ja suoraan multaan työnnettynä ne alkavat kasvaa 99 %:n varmuudella. Typistetty kasvi kasvattaa myös rehevästi uutta, mutta sen voi huoletta heittää pois, sillä multaan istutetut oksat ovat tuota pikaa täydessä rehevyydessä. 

Aiemmin jaettuja pikku santtuja ja juoru mahtuvat juuri kolmestaan vanhaan peltiseen nuken kylpyammeeseen - siis tosi vanha amme!

Näitten vaatimattomien viherrysten joukossa on yksi outo kulkija, joka ylhäisessä yksinäisyydessään on ylitse muiden. Orkidea jatkaa kukintaansa vakaana ja sille en osaa tehdä muuta kuin juottaa silloin tällöin laimeaa lannoitevettä. 

Eläviä kukkia on meillä talvielämässä vähänlaisesti. Yllättävää kyllä,  kasveja ja kukintaa löytyy monesta paikasta kotoa ja toiset niistä ovat kotoisin muilta mailta ja ne kestävät vuodesta toiseen.

Linneväveriet i Horred Ruotsissa on perustettu v. 1859 ja sen kymmenen vuoden takaisesta tuotannosta on esimerkkinä kolmen kukan sarja tanakkaa puuvilla-pellavaa. Se viihtyy usein meidän sohvapöydällä.

Muutamia vuosia sitten noin kahdeksanvuotias lapsenlapsi maalasi teoksen " Vadelmapesaat" ja se pääsi kehyksiin. Sinä vuonna oli puutarhassa hyvä vadelmasato.

Kymmenen vuotta sitten syksyllä tuotiin Pohjois-Amerikan Tyynen valtameren rannalta sademetsän valtavia vaahteranlehtiä, jotka prässättiin jo matkalaukussa ja ovat nyt lasin alla muistona.

Turkkilaisesta mattokutomosta onnistuttiin joskus kerjäämään vanhoja maton solmimiseen käytettyjä kuviomalleja - kukkakuvioita nämäkin. Ja kuinkahan monta solmua mahtuikaan neliösenttiin...

Huovutettuja ruusuja!

Tyynynpäällinen on ommeltu tilkuista, jotka on värjätty tai maalattu. Kasviaihe voi olla vaikka sininen - olisikohan se vesikasvi?

Luettelo on yllättäen loputon - kaikkia kukka- ja kasviaiheisia asioita löytyy vaikka kuinka paljon. Onneksi on niin, sillä meidän täytyy pärjäillä näillä kestokasveilla vielä pitkään. Kun ensimmäiset lumikellot ja hiirenkorvat koivuihin ilmestyvät, siirrytään ihailemaan ulkokukintaa.

Rauhallista viikonvaihdetta!