Emil Wikströmin puutarhassa

Kuvanvestäjä Emil Wikström (1864 - 1942) rakennutti ensimmäisenä kansallisromanttisen taiteilija-ateljeekodin suomalaisen luonnon keskelle. Ystävänsä Axeli Gallenin kanssa hän löysi täydellisen maiseman Vanajaveden rannalta Sääksmäeltä. Sinne hän suunnitteli ja rakennutti oman ateljeen ja kodin perheelleen v. 1894. Ateljeekoti paloi kerran poroksi, mutta se rakennettiin uudestaan siten, että asuintalo ja ateljee-valimo rakennettiin erillisiksi rakennuksiksi. Visavuori on ylistys suomalaiselle puuntyöstötaidolle ja yleensä käsityölle. Visavuori on toiminut museona vuodesta 1967 lähtien.

Wikströmin loi useita suomalaiskansallisia merkittäviä muistomerkkejä ja monumentteja. Helsingin Rautatieasemalla sijaitsevat Lyhdynkantajat taitavat kuitenkin olla tänä päivänä hänen parhaiten tunnetut työnsä. Tiedättehän - ne kivimiehet, jotka osaavat puhua...

Wikström teki myös tärkeää uraauurtava työtä omassa valimossaan pronssivalun edistämiseksi kotimaassa. Monet jälkipolven taiteilijat saivat harjoitella hänen verstaassaan.

Merkittävän taiteilijauransa ohessa hän oli intohimoinen puutarhuri. Visavuoressa oli laaja puutarha koriste- ja hyötykasveineen. Kasveja oli Wikström tuonut sinne ulkomailta, esimerkiksi Ranskasta, jossa hän vietti vuosia taiteilijaopintojensa vuoksi.

Koristekasvien lisäksi Visavuoressa kasvatettiin monipuolisesti hyötykasveja perheen ravinnoksi ja jopa niin runsaasti, että niitä käytiin myymässä Toijalan torilla. Wikströmillä oli myös kasvihuone, jossa kasvatettiin eksoottisia hedelmiä läpi vuoden. Siitä jäänteenä on näyttelytilan pohjakerroksessa komea käynnös, kastanjaviiniköynnös.

Museon piha-alueella pyritään kasvattamaan edelleen niitä kasveja, joita muistiinpanojen mukaan Visavuoressa oli ja joita yleensä siihen aikaan kasvatettiin. Kasvivalikoima on luonnollisesti supistunut, mutta rakennusten seinustoilla voi aistia Wikströmin ajan tunnelman.

Visavuoren ateljeerakennuksessa on myös Emilin suunnittelema talvipuutarha, jossa lämmitys tapahtui kaakeliuunin avulla.

Monet eri alojen suomalaiset taiteilijat ovat Wikströmin jälkeen hakeutuneet luonnon keskelle asumaan ja luomaan taidetta. Se on ollut tärkeää kuvataiteilijoille, mutta myös muusikoille ja kirjailijoille. Taiteilijakotien ympärille syntyi usein puutarha. Onneksi muutamien vanhojen taiteilijakotien puutarhoihin voi vielä päästä kokemaan sen ajan tunnelmaa.

Ja muistattehan - Emil Wikströmin tyttären poika oli Kari Suomalainen!
Museon yhteydessä on Kari Suomalaisen elämäntyönäyttely.