Kuvanvestäjä Emil Wikström (1864 - 1942) rakennutti ensimmäisenä kansallisromanttisen taiteilija-ateljeekodin suomalaisen luonnon keskelle. Ystävänsä Axeli Gallenin kanssa hän löysi täydellisen maiseman Vanajaveden rannalta Sääksmäeltä. Sinne hän suunnitteli ja rakennutti oman ateljeen ja kodin perheelleen v. 1894. Ateljeekoti paloi kerran poroksi, mutta se rakennettiin uudestaan siten, että asuintalo ja ateljee-valimo rakennettiin erillisiksi rakennuksiksi. Visavuori on ylistys suomalaiselle puuntyöstötaidolle ja yleensä käsityölle. Visavuori on toiminut museona vuodesta 1967 lähtien.
Wikströmin loi useita suomalaiskansallisia merkittäviä muistomerkkejä ja monumentteja. Helsingin Rautatieasemalla sijaitsevat Lyhdynkantajat taitavat kuitenkin olla tänä päivänä hänen parhaiten tunnetut työnsä. Tiedättehän - ne kivimiehet, jotka osaavat puhua...
Wikström teki myös tärkeää uraauurtava työtä omassa valimossaan pronssivalun edistämiseksi kotimaassa. Monet jälkipolven taiteilijat saivat harjoitella hänen verstaassaan.
Wikström teki myös tärkeää uraauurtava työtä omassa valimossaan pronssivalun edistämiseksi kotimaassa. Monet jälkipolven taiteilijat saivat harjoitella hänen verstaassaan.
Merkittävän taiteilijauransa ohessa hän oli intohimoinen puutarhuri. Visavuoressa oli laaja puutarha koriste- ja hyötykasveineen. Kasveja oli Wikström tuonut sinne ulkomailta, esimerkiksi Ranskasta, jossa hän vietti vuosia taiteilijaopintojensa vuoksi.
Koristekasvien lisäksi Visavuoressa kasvatettiin monipuolisesti hyötykasveja perheen ravinnoksi ja jopa niin runsaasti, että niitä käytiin myymässä Toijalan torilla. Wikströmillä oli myös kasvihuone, jossa kasvatettiin eksoottisia hedelmiä läpi vuoden. Siitä jäänteenä on näyttelytilan pohjakerroksessa komea käynnös, kastanjaviiniköynnös.
Museon piha-alueella pyritään kasvattamaan edelleen niitä kasveja, joita muistiinpanojen mukaan Visavuoressa oli ja joita yleensä siihen aikaan kasvatettiin. Kasvivalikoima on luonnollisesti supistunut, mutta rakennusten seinustoilla voi aistia Wikströmin ajan tunnelman.
Visavuoren ateljeerakennuksessa on myös Emilin suunnittelema talvipuutarha, jossa lämmitys tapahtui kaakeliuunin avulla.
Monet eri alojen suomalaiset taiteilijat ovat Wikströmin jälkeen hakeutuneet luonnon keskelle asumaan ja luomaan taidetta. Se on ollut tärkeää kuvataiteilijoille, mutta myös muusikoille ja kirjailijoille. Taiteilijakotien ympärille syntyi usein puutarha. Onneksi muutamien vanhojen taiteilijakotien puutarhoihin voi vielä päästä kokemaan sen ajan tunnelmaa.
Ja muistattehan - Emil Wikströmin tyttären poika oli Kari Suomalainen!
Museon yhteydessä on Kari Suomalaisen elämäntyönäyttely.
Museon yhteydessä on Kari Suomalaisen elämäntyönäyttely.
Siskoni oli jonakin kesänä puutarhurina tuossa puutarhassa ja sitä kautta sain muutamia jakopaloja. Minun jalopähkämöilläni ja peurankelloillani on siis maineikas historia ;)
VastaaPoistaVoi miten kiehtovaa - minusta on aina kasville lisämerkitystä, jos se on peräisin jostakin tuntemastani paikasta tai joltakin tuntemaltani henkilöltä. Ja lisäki sinulla on vielä puutarhuri siskona!
PoistaMonta kertaa on tullut ajettua kolmostietä läheltä, mutta koskaan en ole käynyt. Kiitos esittelystä ja muistutuksesta. Siinäpä oiva kesäretkikohde.
VastaaPoistaKannattaa kyllä poiketa ja nauttia vaikkapa taukokahvit Emilin valimossa!
PoistaEn tiennyt E.W.:n ja K.S.:n sukulaisuussuhteesta... mutta olen kyllin vanha muistaakseni Kari Suomalaisen hyvin. Minulla on joitakin hänen piirroksiaan vielä tallella lehdestä leikattuina. :D
VastaaPoistaOnpa kaunis ja mielenkiintoinen paikka ja olet ottanut tunnelmallisia kuvia. Talvipuutarha ihanine kaakeliuuneineen ihastuttaa erityisesti.
Kaunista viikonloppua, säästä huolimatta! :)
Nuoremmat ikäryhmät eivät tosiaan tiedä mitään Kari Suomalaisesta, vaikka vanhemmalle väelle hän oli se yksi ja ainoa oikea pilapiirtäjä.
PoistaTalvipuutarha on niin houkutteleva - voisipa loihtia tuollaisen tunnelman johonkin kulmaan! Kuvat on muuten nppäilty vain puhelimen kameralla,kun en varautunut varsineiseen kuvaamiseen!
Aurinkoista viikonloppua1
Mukava puutarha, jossa voi tuntea vanhan ajan tunnelman. Hyvin hoidetut istutukset. :)
VastaaPoistaSiinä vanhanajan tunnelmassa on juuri tuo viehätys, muuten tuossa puutarhassa ei ole mitään erikoisuuksia. Toisaalta on hauska todeta, että samoja kasveja on harrastettu myös ennen!
Poista