Elokuu 2017

Tällainen oli elokuu.

Sadetta, sadepisaroita, rakeita - eilisen vesipisarat eivät ehdi kuivua ennen seuraavaa sadekuuroa.

Aurinko kuitenkin kurkistelee

Sateesta huolimatta elokuun puutarhassa kukkivat värivoimaiset liljat ja daaliat. Osa niistä on vanhoja perinnekasveja ja kasvaneet meillä vuosikausia. Osa on uusia tulokkaita. Rusopäivänlija innostui tänä vuonna runsaaseen kukintaan, mutta tekihän se viime kesänä vain yhden kukkavarren. Ruskoliljat lisääntyivät ja kukkivat myös runsaasti.

Rusopäivänlilja

Ruskolilja

Uusia tulokkaita ovat ruosteenpunainen värililja ja tumma `Night Rider`. Näiden kanssa olen hakenut tuntumaa liljojen maailmaan.

Nightrider

Aikaisemmin en ole huomannut kuunliljojen kukkivan näin runsaasti kuin tänä vuonna. Kukat ovat korkeita ja voimakkaita ja ne ovat kestäneet pitkään. Näiden kasvien kohdalla sade on tehnyt hyvää, lehdet ovat mahtavia ja kukinta jatkuu.

Joitakin vuosia sitten etsin Viron matkalla keltaista päivänliljaa ja sellaisena ostin kylämarkkinoilta yhden vaatimattoman alun.  Pari kukkavartta se on tehnyt aikaisemmin, mutta nyt niitä sitten saatiin. Tämä ei kuitenkaan ole se keltainen, jota olin hakemassa - tämä on ihanampi. Kukat ovat kalpean keltaiset ja tuoksuvat. Niiden tuoksu muistuttaa kielon tuoksua. Siis nyt on saatu nauttia ihanasta tuoksupilvestä liljakukinnan lisäksi.

Uusia tulokkaita ovat myös valkoiset tiikerinliljat, joita istutin keväällä. Ne näyttävät lähteneen hyvin alkuun.  Kuinkahan nuo selviävät jatkossa...

Tiikerinlilja White Twinkle

Daaliat aloittivat kukinnan myöhään, sillä esikasvatustilat olivat viileät. Nyt kun ne ovat päässeet alkuun, uhkaa kohta jo pakkasyö. Mustavalkoisten kodin Sannan lahjoittamia on tämä vaikuttava punavioletti, runsaasti kukkiva daalia. Se on kasvanut monihaaraiseksi ja tuuheaksi pensaaksi ja kukkia avautuu aina lisää joka puolella. Lisäksi näitä yksilöitä on ainakin kolme. Vaaleanpunaiset, herkät daaliat ovat myös peräisin Sannan kukkapenkeistä.

Tutut tumma ranskatar ja keltainen evakkotyttö ovat myös voimissaan kuten viime kesänäkin. Keltainen suurikukkainen on tiettävästi kulkeutunut evakkomatkalla mukana ja on torpan puutarhassa kukkinut jo vuosikausia. Ranskatar löytyi viime vuonna Lidlin pussukasta.

 Daalia Nuit d´Ete

Evakkodaalia

Seuraavat kaksi ovat ihan sattumaostoksia. Halusin nähdä luonnossa, miltä näyttää tämä valkoisilla terälehtien kärjillä koristettu keltainen daaliankukka. Ensimmäinen nuppu on avautunut. Valkoinen kaktusmainen daalia on todella vitivalkoinen.

 Daalia Yllow Perception

 Daalia My Love No. 1

Viimeinen daalia on torpan alkuperäisiä, vuosia kellarissa talvetettuja. Välillä sen juurimukula kipristyy olemattomaksi, kuten viime talvena.  Aina se kuitenkin  kerää voimansa ja kasvattaa monihaaraisen kasvuston ja kukkii runsaasti, kunnes pakkanen sen voittaa. Nyt siis kannattaa nauttia elokuisen puutarhan kukkaloistosta!

Hyvästi elokuu, tervetuloa syyskuu!