Puujuttuja

Polttopuut ovat torpan merkittävä energialähde. Kevättalvi on sopivaa aikaa polttopuuhommaan. Tänä vuonna polttopuita tehtiin ojareunamasta ja harvennuspuista. Puut ovat sekalaatuista, koivua, kuusta ja jopa haapaa. Niistä saa saunaan pehmeän lämmön ja hyvän löylytuoksun.

Leivinuunin lämmittämiseen sopivat myös sekalaiset puut. Minusta koivupuulla lämmitettynä uunista tulee liian napakka. Kun valitsee sopivan määrän koivua ja vaikkapa kuusta, tulee lämmöstä kestävä ja lempeä. Savustusta varten tarvitaan leppää.

Meillä vaari pilkkoo puut perinteisesti kirveellä. Kunnon reilu fiskarsilainen on mahtava isoon työhön. Ei sitten tarvitse mennä kuntosalille! Kirveellä pilkotut puut syttyvät helposti, sillä halkaisupintaan syntyy riisteitä, johon tuli hyvin tarttuu.

Puita pinottaessa on hauska vertailla puuaineksen erilaista väriä. Haapa on kaikkein vaaleinta ja se oli ennen suosituin puulaji saunan lauteisiin. Leppä on punertavan keltaista ja koivu  ja kuusi kumpikin tuttua vaaleaa. Mukaan oli tullut joku pihlajan runko ja kun se pilkottiin, tuli näkyviin erikoinen kaksivärinen puuaines. Rungossa on keskiosa tummempaa ja uloimmat osat vaaleaa puuta. Tämä on luoteenomaista juuri pihlajalle, eikä tumma ydinpuu ole lahoa.

Koska halkaistut pihlajan palaset näyttivät hienoilta, ne jäivät pois polttopuupinosta ja ehkä niistä työstetään jotakin pientä. Tarkemmin tutkittuna pihlaja onkin hieno raaka-aine ja sitä on aikaisemmin käytetty huonekalurakentamisessa. Ja käytetään vieläkin. Presidenttien asunnossa Mäntyniemessä on presidentin työhuoneen kalusteet valmistettu pihlajasta. Juuri tuo kaksivärisyys on se erikoisuus, joka pihlajaesineissä on erityistä. 

Kalusterakentamiseen tarvittaisiin kuitenkin kunnon tukkipuita, joten ehkä kokeillaan pihlajaisen voiveitsen tekemistä.

Yleensä puun rungon vuosikasvainten tarinaa on kiinnostavaa tarkastella. Suuren kuusen kasvu on ollut aluksi nopeaa ja sitten vuosirenkaden paksuus vaihtelee. Mitähän merkitsee tuo keskiosan tumma alue - lieneekö rungossa jo alkanut lahoaminen?

Samalla työmaalla siistittiin myös visakoivupöllejä, jotka jäävät odottamaan käyttöä. Visakoivun verkkomainen tumma kuviointi on vaihtelevaa ja kuori on mahtavan paksua ilmeisesti siksi, että se kasvaa niin hitaasti.

Polttopuutyön lomassa vaari kuori kuusiriukuja valmiiksi puutarhan riukurakennelmien korjaamiseen tai ehkä uusien rakentamista varten. Nyt on hyvä aika antaa riukujen kuivua.

Esimerkiksi tällaisiin rakennelmiin niitä on käytetty.

On ollut hyvää aikaa askarrella kevään valmistelevien töiden parissa, sillä kiirettä ei ole ollut puutarhatöihin. Tänään keräsin havut pois parista paikasta ja siellä oli jo lupaavia kevää merkkejä. 

Hyvää viikonloppua!