Valoa ja varjoja torpassa

Jälleen sataa - kuten lähes joka päivä viime aikoina. Kosteutta on kasveilla kohta jo liikaakin. Monet kauniit kukinnot, akileijat, pionit, karpaattien kellot ovat painuneet maata kohti ainaisen veden piiskauksen vuoksi. Eräs vahva kukkija on kuitenkin pärjännyt muita paremmin, sen ryhdikkäät varret kohoavat ylväänä ja värikkäänä kukkaraitana: sormustinkukka! Tämä perenna - tai oikeastaan vain kaksivuotinen vanha rohdoskasvi soveltuu hyvin tähän meidän ilmastoomme, oli sitten poutakesä tai tällainen ankea sadevuosi.

´´Rohtosormustinkukka Digitalis purpurea

Sormustinkukan värivalikoima on moninainen. Torpan kanta on peräisin vuosien takaa yhdestä Weibull-siemenpussista ja vahva punainen on selvästi voimakkaimmin siementävä.

Sormustinkukka on ovela kasvi. Jos puutarhuri on todella ahkera kitkijä ja huolellinen kuokkija, kukat häviävät ensimmäisen vuoden jälkeen. Taimet ovat nimittäin silloin niin pieniä, että niitä ei huomaa, ellei tarkkaile ja tunnista niitä. Jos tarhuri on taas puolihuoleton puuhastelija tai peräti tahallaan antaa kukan siementää runsaasti ja hoivailee ensitaimia, kasvit lisääntyvät. Kaikille ei tämä sovi ja siksi se saa joskus myös moitteita leviämisestään. Kannattaa huomata, että taimia voi myös siirtää, kun ne ovat vähän vahvistuneet joko syksyllä tai keväällä. Silloin saa sormustinkukat kukkimaan haluamallaan paikalla. Kaikkina vuosina ne eivät kasva ja kuki yhtä hyvin, mutta ovat helppohoitoisia - siis kunhan pääsevät alkuun! Ja tietysti siemeniä on helppo kerätä talteen ja kylvää riviksi merkitsemäänsä paikkaan, siitä niitä voi taas siirtää paremmille kohdille. Kannattaa ottaa siemeniä useasta yksilöstä, jotta saa enemmän värivalikoimaa.

Vanhoja helppoja kasveja ovat myös varjoliljat. Niiden sipulit on syytä istuttaa aika syvään, silloin ne kukkivat vuodesta toiseen. Valkoiset muodot ovat hyvin kauniita, mutta meillä on vain punaisia. Jos haluaa aloittaa liljankasvatuksen, tämä on helpoimmasta päästä ja vanha perinteinen pihakasvi. Nämä runsassateiset viikot ovat kukittaneet liljaa runsaasti. Tämäkin on sellainen perinnekasvi, että se kyllä pysyy paikallaan - jos sen haluat poistaa, voi yllättyä sen sitkeydestä.

Varjolilja Lilium mortagon

Huolimatta sateisista päivistä tai juuripa niistä johtuen, saamme jo herkutella! Omassa maassa perunat ovat pulskistuneet ja eilen löydettiin kanttarelleja, joten nyt kyllä kelpaa...

Kaikeksi iloksi linnunpojat - ties minkä pikkulinnun - varttuivat hirren päälle rakennetussa pesässään valmiiksi lähtemään omatoimiseen elämään. Siis eteenpäin vaan...