maanantai 30. joulukuuta 2019

Vuosi 2019



Tammikuu

Vuoden 2019 tammikuussa oli saatu jo lunta ja hedelmäpuiden oksille oli kuun lopussa kertynyt pehmeä lumikerros. Maisema oli kaunista ja valoisaa.


Helmikuu

Pehmeä lumi suli nopeasti, mutta puutarhassa ei vielä tapahtunut suurta kevään edistystä. Kevääseen varauduttiin kohentamalla hyönteishotelleja talven jäljiltä.


Maaliskuu

Maaliskuussa aloitettiin esikasvatettavien kasvien siemenkylvöt. Kelloköynnöksen siemenet itivät kaikki 8 kappaletta ja taimet lähtivät alkuun virkeinä.


Huhtikuu

Huhtikuun kalpea auringonpaiste häivytti lumen rippeet ja pihaa pääsi haravoimaan ja siistimään. Ensimmäiset kevään kukkijat aloittivat kukinnan. Puutarhan näsiät kukkivat runsaasti ja houkuttelivat  luokseen sitruunaperhosia. 


Toukokuu

Toukokuussa tapahtui jo suurta vihreyden runsastumista. Kevään sipulikukat kukkivat monivärisinä ja hedelmäpuiden kukinta oli runsasta. Purppuraomenapuu sai ylleen purppuraisen kukkahunnun.


Kesäkuu

Kesäkuussa puutarhan eri osat olivat rehevöityneet. Saniaiset ja perennojen lehtiruusukkeet  olivat levittäytyneet runsaina ja monet perennat, kuten keijunkukat ja idänunikot olivat jo kukassa. Takana  näkyy kukkiva alppiruusu.


Heinäkuu

Heinäkuussa puutarhan juhlalliset prinsessat olivat pääosassa. Ruusut olivat aloittaneet kukinnan, samoin pionit. Näille monille herkille kukkijoille poutainen kesä oli hyväksi. Sade ei päässyt vaurioittamaan nuppuja tai täydessä kukassa olevia kukintoja. Kukat kestivät pitkään.


Elokuu

Elokuussa kypsyivät marjat ja luumut ja omenat. Satoa tuli monenlaista ja sitä oli runsaasti. Hedelmäpuita oli alkukesällä muutamia kertoja kasteltu reilusti, mutta muuten poutakesä ei niitä haitannut.


Syyskuu

Syyskuussa puutarhan väritys alkoi taittua keltaisella. Kultapiiskut kukkivat runsaina ryppäinä ja jatkoivat kukintaa vielä lokakuussa, kun poutaa riitti.


Lokakuu

Keltainen syyskuun väri antoi vähitellen tilaa punerrukselle ja jäljelle jääneet lehdet muuttuivat punertaviksi, oransseiksi, purppuranvärisiksi. Punalehtiruusun marjat saivat mustan värin.


Marraskuu

Marraskuu toi yllätyksen. Lunta satoi ja maisema sai varhaisen velkoisen peitteen. Olin päättäväisesti jättänyt osan perennojen varsia leikkaamatta, jotta niistä syntyisi talven törröttäjiä. Hetken ajan leimujen varret seisoivat ryhdikkäinä lumikoristeltuina. Muutaman päivän kuluttua lumi kuitenkin suli ja unelma törröttäjistä jäi unelmaksi. Mustuvat varret painuivat maahan.


Joulukuu

Vesisateisen marraskuun ja joulukuun alun jälkeen lankesi jälleen lumisade, joka koristeli kaiken pihassa ja puutarhassa. Jääköön tämä lumikuva muistoksi joulukuusta 2019, vaikka kaikki lumi on nyt jo sulanut pois. 

Kokonaiseen vuoteen mahtui monenlaista, mutta tämä olkoon vuoden 2019 tiivistetty tarina. 

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2020!

keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Joulun tervehdys


Joka joulu meillä tehdään omat joulukortit. Joskus kortteja tehdään lastenlasten kanssa ja silloin syntyy monenlaisia toteutuksia. Tänä vuonna tein kortit yksin. Yksin tehdessäni valmistan kortteja yleensä sarjatyönä käyttäen yhtä ideaa ja tekniikkaa. Toinen esimerkki löytyy vuoden 2016 joulukuulta Lumikuuset joulukortissa.


Tällä kertaa otin käyttöön askarteluvaraston punaisia kartonkeja korttien pohjaksi. Lumen kaipuussa koristeeksi valitsin lumihiutaleen. Leikkasin lumihiutalekuvioita valkoisesta paperista, niin kuin ennen vanhaan lapsena tehtiin. Pari hiutaletta eteni lopputoteutukseen.


Paperikuvion mukaan jäljensin muodot muovikalvolle. Kaikki työvaiheet tein käsivaraisesti, koska tavoitteena oli käsin tehty, yksilöllinen jälki. Kalvosta leikkasin sabluunan, jonka avulla väritin lumihiutaleet valkoisella akryylivärillä punaiselle pohjalle.


Kaikki kortit syntyivät samoilla kuvioilla, mutta kaikki ovat silti keskenään erilaisia. Suurempi hiutale näytti paremmalta ja käytin sitä enemmän. Korttien sisäpuolelle painoin pienempää hiutalekuviota.


Kortteja valmistui riittävä määrä, mutta sabluunaa aion käyttää vielä lahjapaperin kuviointiin. Paperini on ruskehtavaa käärepaperia, johon voin hiutaleet värittää vaikka punaisena.


Huomaatte varmaan, että kuvio ei kokonaan mahdu kortin pintaan. Juuri se olikin tavoitteena. Ei siis hiutalekuviota keskelle kortin etupuolta, vaan jännittävästi luiskahtamaan reunan yli. Tähän tarvittiin hiutalekuvio, joka on kooltaan hiukan ylisuuri kortin kokoon nähden.


Korttien sisään kirjoitin joulutoivotukset ja sujautin ne valkoisiin uusiokirjekuoriin. Pieniä vihreitä pakettikortteja syntyi sivutuotteena. 


Postin kuljetus toimii jälleen ja tänään on varsinainen joulukorttien lähetyspäivä, joten kortit postiin!

Mukavaa joulupuuhailua!

keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Kuusi kuvaa kesästä

Joulu on lähellä ja vielä kesän kuvat vilahtelevat mielessä. Kuusi kuvaa kesästä-haasteen käynnisti jälleen Tuplasti terapiaa-blogista Pirjo ja koostepostaus on jo nähtävissä. Miten vaihtelevia ja kauniita näkymiä onkaan viime kesään sisältynyt. Minä kokosin viime tipassa myös omat kuvani tähän, sillä Puutarhaelon Riitta välitti minulle haasteen. Kiitos molemmille!

Haasteessa on tehtävänä valita kuusi kesäistä kuvaa, jotka edustavat kesän mieleenpainuvia hetkiä ja lopuksi päättää, mikä niistä on paras. Kysymyksessä voi olla mikä tahansa paras, kuva tai hetki.

Kuuden kesää edustavan kuvan valinta jo sinänsä on vaikeaa, sillä kesässä oli niin paljon aurinkoa, valoa ja väriä. Paras kuitenkin löytyi. Kuvat eivät  ole aikajärjestyksessä.



Ensimmäisessä kuvassa kukkii vanha syreeni.
Kesäkuun alun syreenin kukinta ja tuoksu on se hetki, jolloin on oltava
paikalla.


Toisessa kuvassa vuorostaan kukkii Mustialan ruusu.
Aurinkoinen kesä oli sille suotuisa, eivätkä sadekuurot ruskistaneet nuppuja.


Kolmas kuva sisältää kaksi ilon aihetta:
Talvetettu jättiverbena kukassa ja amiaraaliperhonen.


Neljännessä kuvassa on toissa vuonna uudistettu kukkapenkki.
Jaloangervot seuralaisineen ovat viihtyneet hyvin.


Viidennessä kuvassa riippuvat luumutomaatin tertut.
Itse kasvatetut taimet toivat yllättävää iloa ja satoakin.


Kuudennessa ja viimeisessä kuvassa palataan kevääseen.
Tässä kuvassa vaalean sävyinen tulppaaniryhmä on
saanut aamuöisen virkistävän kevätsateen.

Parhaaksi kuvaksi selviytyi tämä viimeinen. 
Talven pimeimpinä hetkinä ajatus keväästä ja raikkaasta aamusta
vei voiton.

Tämän vuoden parhaat kuusi kuvaa ovat jo koosteena Tuplasti terapiaa-blogissa. En heitä haastetta kenellekään, mutta varmasti sinne vielä mahtuu lisää!