tiistai 27. tammikuuta 2015

Puutarhavuosi 2012


Vuonna  2012 lumi satoi vasta joulun jälkeen ja sää pysyi pitkään pakkasella. Lumi oli pehmeää pakkaslunta ja lehtikaalisatoa oli helppo kerätä lumen seasta. nautimme siitä kilpaa puutarhajänisten kanssa.

Puutarhassamme on erilaisia saarekkeita ja väyliä, joissa kussakin on oma tunnelmansa. Ilmeikkyyttä, mutta myös hyötyä tuovat erilaiset rakennelmat, pergolat ja portit. Ne antavat ilmettä talviseenkin puutarhaan ja kasvukautena tukevat kiipeileviä kasveja ja rajaavat alueita. Rakennelmat on vaari puutahuri rakentanut riukupuista, jotka ensin on kerätty metsästä ja kuorittu. Niiden harmaa käsittelemätön pinta vain kaunistuu vuosi vuodelta. Myös humalasalkoja on rakennetuu humalakasvien kiipeilytelineiksi. Nämä rakennelmat ovat syntyneet pikkuhiljaa alueelle, josta raivattiin pois pusikkoa, heinikkoa ja horsmikkoa. Maaperä on kosteaa ja antaa monelle kostean paikan kasville, kuten kurjenmiekalle hyvän kasvualustan.

Tänä vuonna syntyi riukupuistoon hevospenkki, jämerästä puusta veistetty hevospari, jonka välissä tukeva lankku toimii istuimena. Vaari veisti penkkihevoset käyttäen mallinaan shakkipelin hevosnappuloita - siis shakkihevoset suuressa koossa!



Ruusupavut ovat olleet vakiokiipeilijöitä puutarhassamme. Monta vuotta kasvatin taimet keväällä sisällä alkuun ja istutin ne ilmojen lämmittyä paikalleen. Tänä vuonna päätin kokeilla siementen kylvöä paikalleen. Se onnistui lasilla peitetyissä ruukuissa. Taimista kasvoi vankempia kuin esikasvatetuista ja nyt teen aina näin, kylvän siemenet ruukkuun.



Vuonna 2005 istutettu alppiruusu kukki rehevästi, kukkien väri on kalpean punertava - tarkaa lajiketta en enää muista. Se on edelleen jatkuvasti kukkinut runsaasti. Kevätauringolta sitä suurin mäntyjen varjossa vähän suojataan ja nyt se on kasvanut jo niin suureksi, että muutamaa oksaa piti lyhentää, jotta kuluväylä säilyy vapaana. Alppiruusu ei kai kuitenkaan kaipaa varsinaista leikkausta?

Vuonna 2012 kasvatin vielä monelaisia yrttejä ja tomaatteja ruukuissa, mutta sittemmin olen siirtänyt yrteistä useimmat omaan penkkinsä maahan kasvamaan ja talvehtimaan. Rosmariinia ja basilikaa kasvatan edelleen ruukussa.

Muista puutarhavuoden tapahtumista päiväkirjassani on mainittu, että hyttysiä oli erikoisen paljon, jopa massoittain. Sen vuoksi seuraavana talvena vähennettiin pihan kuusikkoa - en tiedä toimiko se, ihan niin paljon ei noita itikoita sittemmin ole ollut. Lisäksi luonnonvattuja saimme kerättyä myös mielin määrin ja opastimme tuttaviammekin hyville apajille. Syksystä tuli sitten kaikkien aikojen sateisin, erityisesti syyskuu oli kostea. Pimeys ja koleus aiheutti sen, että puutarhavuosi jäi ikäänkuin syyspuolesta lyhyeksi, Kosteutta riitti hyvin pitkään, mutta yhtäkkiä 1.12. lämpötila putosi plussalta miinukselle ja lumi satoi kovan tuulen kanssa ja maailma oli taas hetken valkoinen!

perjantai 23. tammikuuta 2015

Menneitä vuosia


Seuraavien kuvien myötä pääset kurkistamaan puutarhaamme vuosina 2008 - 2011

Innostuimme sormustinkukista ja edellisenä vuonna kasvatetut alut lähtivät kukkimaan ja tuottivat lukemattomia värivaihtoehtoja. Siitä lähtien puutarhassamme on aina kukkinut moninainen sormustinkukkajoukkio, joko itse kylväytyneenä tai vähän avustettuna.


Markahams Pink kärhö kukkii edlleen ja kiipeilee telineessään ilman, että sitä laskettaisiin talveksi alas.


Puutarhamme on vapaamuotoinen ja rustiikkinen. Siellä kukoistavat sekä luonnonvaraiset kasvit, kuten tässä yllä näsiä sekä varsinaiset puutarhakasvit. Polut polveilevat kuluneina sorapolkuina ja ruohikkoreittenä. Välillä on vaikea havaita, missä puutarha loppuu ja luonto alkaa ...


Puuarhamme vakiovieraita ovat peurojen lisäksi monet eläimet, jänikset, sammakot, linnut ja tietysti perhoset. Punahattu on perhosten suosikkikasvi.


Vuonna 2009 sain äitienpäiväkukasi bougainvillen ja kuumana hellekesänä se kukoisti upeasti CASTILLON terassilla. Kaksi talvea sain sen talveutettua sisällä, mutta sen jälkeen se ei enää suostunut heräämään. Ihana eksoottinen tuttavuus!


Vähitellen innostuimme muistakin kärhöistä, jotka ovat menestyneet vaihtelevasti kasvupaikoillaan. Saapa nähdä, mitkä niistä nousevat loistamaan ensi kesänä!


Nämä puutarhakesät olivat daaliakesiä! Vaari innostui kasvattamaan erilaisia daalioita, mutta pihamme kevätkylmyydestä johtuen vain pari niistä on edelleen juurakkoina odottamassa seuraavaa kasvukautta.



Koska monet kasvit eivät selviä kylmän tuulisessa pihassamme, valikoituvat sitkeät lajit suosikeiksemme. Akileijat ovat joka paikassa selviytyjiä ja upean monimuotoisia. Huovilan puutarhan ja omien perinneakileijojen siemenistä on kasvanut aina yllättäviä värivaihtoehtoja ihailtavaksi.


Puutarhan hoidon lisäksi me tarhurit touhuamme muutakin! Näiden kesien kalastusretket tuottivat runsaita saaliita, jotka päätyivät savustuspönttöön tai kuten tässä, uuniin yrttien kera. Eivätkö olekin kauniita!


Puutarhavuoden lopussa annetaan aina kiitos puutarhureille ja monille muillekin, satoa kertyy, tässä luumuja, härkäpapuja ja taitepapuja - sekä sieniä, jotka kuuluvat myös suosikkeiheimme. Mikäpä sen parempaa nautinota kuin herkutella oman puutarhan, metsän ja kalavesien tuotteilla!

Hei joko ensi kevään siemenet on hankittu?

Nyt olen pääsyt päiväkirjassani vuoteen 2011, vielä on muutama sivu jäljellä kerrottavaksi seuraaviin postauksiin!

tiistai 20. tammikuuta 2015

Historiaa

Tämä blogi aloitettiin vasta muutama päivä sitten, mutta puutarhalla on jo ikää. Vaarin torppa rakennettiin yli 15 vuotta sitten. Pihapiiriin tulivat myös varastot ja kesätalo CASTILLO. Puutarha alkoi muotoutua vähitellen siten, että ensin muokattin pari kukkapenkkiä torpan tuntumaan ja hyötykasvitarha etäämmälle. 

Puutarhapäiväkirjaa - siis kynällä kirjoitettua - olen pitänyt vuodesta 2004. Silloin sain lahjaksi kauniin päiväkirjan ja siitä lähtien, eli yli kymmenen vuotta olen kirjannut puutarhan elämää keväästä syksyyn joka vuosi. Näistä muistiinpanoista poimin muutamia, jotta puutarhamme aikaisempi elämä avautuu.


v. 2004

- hyötytarhassa oli laaja mansikkamaa ja se tuotti mahtavan mansikkasadon
- marjapensaat, omenapuut ja perennat juurtuivat

v. 2005

- sain lahjaksi ensimmäisen kärhön, vaaleanpunaisen nimeltaään Markham`s Pink. Se voi edelleen hyvin ja on kasvanut suureksi
- vaaleanpunainen alppiruusu istutettin

v. 2006

- puutarhaa rasittivat kylmä kevät ja peurat, jotka tunkeutuivat puutarhaan
- puutarhan suunnitelmat laajenivat pikkuhiljaa



- kuolan pionin alku ilmaantui vahingossa muiden kasvien juurien mukana, sillä monet kasveista on siirretty vanhoista pihoista




v. 2007

- istutettiin pari pensasmustikkaa
- käytettiin paljon aikaa rakentamiseen, laajennettiin varastoverstasta ja rakennettiin CASTILLOON terassi
- alkuvuosina istutettu metsälehmus kukki ensimmäisen kerran! Tuoksu oli huumaava!


Tässä aluksi muutamien vuosien poimintoja. Seuraavassa postauksessa tulee jatkoa!

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Sarja kesän kuvia


Tänään on vielä harmaata ja pimeää. Siksi saat annoksen viime kesän väriloistoa. Me puutarhurit, siis mummi ja vaari kuvaamme enimmäkseen itse, mutta seuraavat kuvat ovat innokkaan valokuvaajan Lydian kameran tuotteita.

Siis muistellaan viime kesää...


    ...daalioita...

                                       
    ... punahattuja ...


     ... syysleimuja...

 
    ... juhannuskokkoa...


    ... kurjenmiekkoja...


    ... hämähäkkikukkia ...



   
    ... onnenapiloita...


    ... orvokkeja...

                                                                   
    ... siltaa ...


    ... hortensioita...

ja kaikki tämä ja paljon muuta omassa puutarhassa!

Jatkossa palaan vielä kauemmaksi, menneisiin kesiin...

Näkemiin!


Kaikki postauksen kuvat (c) Lydia.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Puutarhan portti avautuu

Kevään edetessä pääset tutustumaan Vaarin torpan puutarhaan. Nyt puutarhassa vallitsee vielä vaihteleva sää, kasvit kamppailevat milloin pakkasen, milloin vesi- tai lumisateen armoilla. Monet perennat saavat kuitenkin levätä rauhassa lumen suojassa. 

Koska puutarhapäiväkirjan pitäjä mummi on aloitteleva bloggaaja, tarinointi käynnistyy vähitellen.
Puutarhassakaan ei vielä tapahdu paljoa nähtävää, joten saatte seuraavissa postauksissa nähdä  kuvia viime kesältä. Siis tervetuloa seuraamaan blogiamme!

Portti puutarhan satumaahan.