tiistai 26. helmikuuta 2019

Hyönteishaaste




Ilmaston lämpenemisen lisäksi media on nostanut yllättäen esiin myös hyönteisten katoamisen. On esitetty laskelmia ja aikatauluja, joiden mukaan hyönteiset - tai suuri osa niistä - ovat kadonnet sadan vuoden kulessa. Tuntuu vaikealta uskoa, että nämä ihanat ja inhottavat suomalaiseen kesään kuuluvat vierailijat olisivat poissa. Mitä voi yksittäinen ihminen tehdä? Verkossa liikkuu erilaisia ryhmähankkeita mielenilmaisuun ja kannanottoihin, joilla voitaisiin vaikuttaa tulevaan. Mitä minä voisin tehdä? Voin istuttaa ja kylvää puutarhaan perhoskasveja.


Huolestuneena huomaan, että alkujaan torpan puutarhaan ei ole suunnitelmallisesti hankittu hyönteissuosijakasveja. Kesien kulessa olen kuitenkin nähnyt, että hyönteiset viihtyvät hyvin monissa meidän kukkivissa kasveissamme. Kun selasin mesikasviluetteloja, kävi ilmi, että lähes kaikki vanhan ajan perennat ja myös kesäkukat ovat hyödyllisiä joillekin hyönteistyypille. Esimerkiksi kaikki maksaruohot ovat ainakin kimalaisten suosiossa ja aurinkoisena päivänä niitä surisee joka puolella. 


Suopayrtti on yksi yöllä  liikkuviä hyönteisiä houkutteleva kasvi. Siis vaikka päivällä ei näy liikettä, yöperhosia varten on oma houkutteleva tarjonta. Yleensä valkoiset kukat toimivat öisin.


Monet kukkivat pensaat, kuten erilaset angervot, houkuttelevat vuoronperään kaikenlaisia hyönteisiä. Siinä viihtyvät auringonsäteiden mukaan päiväperhoset, kimalaiset ja kukkakärpäset ja hämärissäkin näkyy liikettä.


On myös tärkeää, että kasvukauden eri vaiheissa riittää kukkijoita. Kevään sipulikukat ja hedelmäpuut aloittavat kukkatarjonnan. Hedelmäpuiden kohdalla voi käytännössä kokea hyvän hyönteiskesän merkityksen. Paljon pöriseviä hyönteisiä kukissa merkitsee samaa kuin runsaasti luumuja ja omenoita.


Kun keväällä kukkii oma kasvivalikoima, pitää huolehtia myös hyönteisten syksystä. Syysleimut ovat tuttuja joka puutarhan loppukesän kukkijoita ja ne hyödyttävät myös hyönteisiä. Punahatut jaksavat kerätä vielä syyskuussa aurinkohetkinä runsaasti ruokailevia päiväperhosia.


Joka vuosi meillä kasvatetaan samettiruusuja ja niiden päätehtävätehtävä on toimia hyötykasvimaalla kumppanuuskasveina, jotka hyödyttävät vaikkapa porkkanoita kasvamaan terveiksi ja puhtaiksi. Siinä ohessa ne keräävät myös hyönteisiä pölyttämään kukkansa, joista voi helposti kerätä syksyllä seuraavan vuotena kylvettävät siemenet. Kaiken lisäksi ne toimivat silmän ilona.


Samanlainen hyödyllinen kasvi on iisoppi, joka on monivuotinen. Hyötykasvimaa on meillä yleensä reunustettu joltakin kantilta iisoppiaidalla. Se karkottaa haittahyönteisiä ja houkuttelee esimerkiksi kimalaisia ja perhosia.


On ilahduttavaa, että monet vanhat tutut kesäkukat, kuten krassit ja kehäkukat, toimivat myös hyönteisten ruokailupaikkoina. Hyönteisten selviytyminen oli entisaikaan  hyvin turvattu, koska joka pihassa kasvoi runsaasti meden keräämiseen sopivia kasveja. Osa niistä on nykyisin hylätty uusien ja mielenkiiintoisten kokeilujen tieltä. Ne saattavat tuntua monesta vaativilta kasvatettavilta.


Puutarhakasvien lisäksi meillä on puutarhassa puolivillejä alueita, jossa saavat luonnonkasvit vapaasti kasvaa ja siementää. Luonnonkasvit tarjoavat erilaisia ruokailupaikkoja hyönteisille, jotka vieroksuvat puutarhakasveja. 


Sininen pallomainen purtojuuri kylväytyy aina seuraavaa vuotta varten omatoimisesti. Mäkitervakko huolehtii myös aktiivisesti lisääntymisestä. Tervakon tahmeitten varsien seassa kasvaa hyvä mesikasvi, sininen mirrinminttu.


Pari vuotta sitten rakentelimme joukon hyönteishotelleja. Harmaasta jätelaudasta ja kuivista putkilokasvien varren pätkistä koottiin linnunpönttöjä muistuttavia hotelleja, joita jaettiin ystävillekin. Ylemmässä kuvassa etureunasta puuttuvat vielä verkot.


Verkko tarvitaan ehdottomasti tai linnut tyhjentävät sisällön pois. Muutamia kiinni muurattuja putken päitä näkyy tässä viime syksynä kuvatussa hotellissa.


Hyönteishotelli on tosin pieni lisä niihin mahdollisuuksiin, joissa hyönteiset voivat pesiä tai talvehtia pihassamme. Olemme rakentaneet risuaitoja tuulen suojaksi ja  monet kärhöt kasvavat käytännössä risukasan varassa. Hyönteisillä on paljon mahdollisuuksia. Lisäksi pihan jatkona on metsää, joten hyönteisillä on vapaa kulkuyhteys ympäristöön. Nokkospöheiköt saavat kasvaa siellä täällä. Puutarhakomposti on myös tärkeä. Kompostin kasvijätemassa tarjoaa elintilaa kastemadoille ja talvehtimispaikan kuoriaisten toukille.


Tarkastelun perusteella torpan puutarhassa hyönteisten olosuhteet ovat onneksi aika hyvät, vaikka kasveja ei valittu hyönteisiä silmällä pitäen. Puutarhan tutut perinnekasvit ovat huolehtineet hyönteisistä ja esimerkiksi perhosia on ollut kiitettävästi riippuen kesän aurinkoisuudesta. Mesikasveja kyllä lisätään tulevaisuudessa, esimerkiksi väriminttu ja zinnia ovat jo listalla.


Ilmaston muutoksen keskellä on syytä havahtua huolehtimaan hyönteisten elinolojen turvaamiseen, vaikka kukaan ei rakasta hyttyshyökkäyksiä tai muurahaisten tuhotöitä puutarhassa. Onhan harmillista, kun ampiaiset tekevät pesän saunan kuistin kattoon ja niitä joutuu koko kesän väistelemään. Silloin kannatta kuitenkin havahtua ja olla tyytyväinen siihen, että meillä on vielä hyönteisiä.

Suomessa tehdyn hyönteistutkimuksen mukaan meillä hyönteisten katoaminen ei ole niin totaalista kuin maailmanlaajuisesti. Meillä on jopa uusia tuolokashyönteisiä, jotka ovat saapuneet ilmaston lämmetessä.

Suomalaiset puutarhat ja puistot ovat hyönteisystävällisiä. Kun vältetään laajoja yksilajisia ruohokenttiä tai kivialueita, hyönteiset voivat hyvin ja lisääntyvät. Jopa kaupungeissa on ryhdytty rakentamaan viherkattoja ja harrastamaan kattopuutarhoja. Meillä  torpalla on hyönteisille tarjolla kasvimaan aidan takana monimuotoinen niitty kukkineen.


Jokainen meistä puutarhureista kohtaa kuitenkin joskus niitä tuholaisia, joiden ilmaantuminen puutarhaan ei ole ilahduttavaa. Mäntysuopasuihkutukset tai nokkosvedet eivät ehkä tehoa, mutta aina ei voi voittaa. Tämä `tupsutoukkakehrääjän` toukka rouskutteli viime kesänä vuorenkilpien lehtiä, mutta vain niitä. Sillä oli useita lajitovereita seuranaan. Ruokahalua riitti pari päivää.

 Tupsutoukkakehrääjä  on yleinen paju-ja vadelmapensaissa. Sen kanta vaihtelee voimakkaasti. Aikuinen koiras on ruskehtava perhonen.

Toukkaesiintymä oli yllättävän huomiota herättävä. Siitä syystä oma hyöteistieteilijämme kiinnostui sen verran, että teki lajimääritystä ilman ennakkoluuloja. Todettiin, että toukallakin on vuoronsa tässä puutarhassa. Koskaan aikaisemmin en ole huomannut tällaista runsasta esiintymää.


Muutaman viikon kuluttua toivotetaan muuttolinnut ja hyönteiset tervetulleiksi. Taimia ja siemeniä hankittaessa kannattaa siis valita perhospuutarhan kasveja. Autetaan hyönteisiä selviytymään ja lisääntymään!

Helmikuun viimeiset päivät ovat käsillä, tervetuloa maaliskuu!



torstai 21. helmikuuta 2019

Tulppaanitorstai


Tulppaaninkasvatukseni on ollut haparoivaa. Minun mielestäni on ollut vaikea löytää sopivia kohtia tulppaaneille, koska kuihtuessaan ne jättävät ankeat varret törröttämään pitkäksi aikaa. Olen yrittänyt sijoittaa ne myöhemmin nousevien perennojen väliin, mutta kasvupaikka ei ole välttämättä ollut hyvä. Vasta viime vuosina olen yrittänyt valmistella tulppaanien istutuspaikkaa ja kuviakaan ei ole tallessa kuin parilta vuodelta. 

Tulppaanit nousevat keväällä yhden kerran ja sitten ne saattavat jäädä maan uumeniin. Ainoa ikuisesti varma on DARWIN RED ja joku sen keltainen kaveri. Kolmisen vuotta sitten nappasin Lidlin hyllystä pussillisen  Darwinin Hybrid CHANGING COLOURS-sipuleja, koska halusin nähdä, voisiko jotakin värimuutosta muka tapahtua.


Ja se tapahtui. Nuput olivat aluksi päältä malkein valkopunaiset ja kukkien auetessa ne muuttuivat enemmän oransseiksi. Kukan sisäpuoli oli keltaoranssi ja keskusta musta. Mitä pidemmän aikaa kukinta jatkui - ja se jatkui yllättävän pitkään - sitä keltaisemmaksi kukka muuttui. Lisäksi nämä tulppaanit ovat nousseet jo ainakin kolmena vuotena uskollisesti uudelleen. 


Seuraavissa kuvissa Lidlin tulppaanien seassa kukkii joitakin tunnistamattomia keltaisia ja punaisia tulppaaneja.


Koska jalojen tulppaanien kasvattaminen vaikutti vaikealta, kokeilin kasvitieteellisiä tulppaaneja. Koe-erän perusteella niiden kanssa menestyy paremmin ja vaikka ne ovat vaatimattomia, istutin viime syksynä lisää.

Botanical tulips `Variety`

Innostuneena kaikista näkemistäni upeista tulppaanikuvista, halusin seuraavaksi kokeilla kohtalokasta tummaa väriä, jonka lajikenimi on hävinnyt ja ...


... sen vastapainoksi valkoista FOSTERIANA PURISSIMA tulppaania, joiden varret  olivat melko korkeita ja niiden valkoiset terälehdet  sirot.


Ryhdyin myös paremmin valmistelemaan maaperää tulppaaneja varten ja jopa istutin niitä omaan erilliseen pikku penkkiin. Suojasin istutuksia talven ajaksi havuilla ja keväällä kastelin ja lannoitin niitä.

Viime keväänä uusina tulppaaneina kukkivat vuorotellen Triumph-tulppaanit RONALDO ja GRAND PERFECTION. Niiden juurelle istutin pieniä esikon taimia, jotta tulppaanien kuihtuessa penkki ei jäisi aivan tyhjäksi.


Nykyisin painotetaan sitä, että ihmisen tulisi silloin tällöin astua mukavuusalueensa ulkopuolelle ja rohkeasti tarttua uusiin asioihin. Meikäläinen on vakiintunut perinneperennojen kasvattaja ja nyt piti ryhtyä istuttamaan tulppaaneja, vaikka se on aina tuntunut vaikealta. Olisiko tämä se askel mukavuusalueen ulkopuolelle? Jokainen sipuli tuotti kuitenkin kukan viime keväänä. Entä tulevana keväänä?



Vuosittain istuttamani sipulimäärät ovat muutamia kymmeniä, joten ei liene ihme, jos tulppaanipenkkini kaipaavat vielä lisää väriä. Osa jää kertatuttavuudeksi, mutta aina sieltä nousee myös joku aikaisemmin istutettu yksilö.


Viime syksynä harppasin taas mukavuusalueen ulkopuolelle seuraavan askeleen. Istutin kasvitieteellisten tulppaanien lisäksi upeiden vaaleanpunaisten kerrottuja kukkia tuottavien tulppaanien sipuleita. Saapa nähdä, kuinka käy - vieläkö tulppaani-innostusta riittää!


perjantai 15. helmikuuta 2019

Puutarhavuosi 2018 - haaste


Tämän haasteen sain Lappalainen etelässä-blogista, kiitos siitä. Oli todella hyödyllistä pohtia näitä kysymyksiä, sillä viime kesää arvioidessa tuli harkittavaksi myös tulevan puutarhakauden asioita. Haaste sisälsi seuraavat kysymykset ja niihin olen liittänyt vastaukset.

1. Mitä sellaista teit puutarhassasi, mitä et ole koskaan kokeillut?

a. Suunnittelua / suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / romutaidetta

En tehnyt varsinaisesti mitään sellaista, mitä en olisi ennen kokeillut. Tein erilaisia suunnitelmia ja toteutin niitä kohtalaisesti. Kasvatin hyötykasveja ja koristekasveja, mutta en juuri laiskotellut tai tehnyt betoni- tai taideteoksia. Tein kevättalvella hankikylvöjä ja onnistuin viimein kasvattamaan  mm. jättiverbenoja.

Jättiverbena Verbena bonariensis

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissasi

a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä.
d. Hmm.......*viheltelyä* suunnilleen.

c. Pysyin suunnitelmissa pääpiirteissään. Lopullinen suunnittelu tapahtuu yleensä sormet mullassa ja silloin voi vähän irroitella.



3. Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

a. Ei
b. Yksi
c. Muutama
d. Autolastillinen

c. Muutamia uusia kasveja tuli puutarhaan. Syksyllä istutettiin kirsikkapuu, muutamia perennan taimia tuli hankittua ja siemenistä nousi uusia tuttavuuksi.


Loistokärhö Dorothy Walton

4. Menetitkö kasveja?

a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani. Mikään ei pääse niitä tuhoamaan.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveistani toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina joatkain uutta ja eksoottista. Tuhoja tilee väistämättä.
d. Olisit kysynyt, mikä meillä menestyy? Ei ole sellaista kasvia, jota en onnistuisi tappamaan, vaikka miten yritän huolella hoivailla.

b. Mitään yksittäistä tuhoa ei keväällä näkynyt. Talvisuojauksena oli osalla kasveja havupeite. Kasvit ovat suurimmaksi osaksi kestäviä perinnekasveja. Kellarissa säilytetyt daaliat lähtivät heikosti alkuun. Paahtavan kesän aikana osa kasveista jäi vähän matalammiksi, mutta syksyn mittaan ne piristyivät.

Jalopähkämö Stachys grandiflora

5. Monessako puutarhakohteessa vierailit? (taimimyymälöitä ei lasketa)

a. En yhdessäkään
b. No jos tuttavien puutarhat lasketaan, tulihan sitä muutamassa käytyä.
c. Monta paikkaa kiersin, monta jäi vielä näkemättä.
d. En enää muista, joka viikko vähintää yhdessä, sekä Suomessa että ulkomailla. Messut, puistot, puutarhat, kaikki mahdolliset kiersin.

c. Keräsin havaintoja muutamista erilaisista julkisista puistoista ja perinnepuutarhoista Suomessa ja muualla. Kaikista sai paljon uusia ideoita.

Kaupunkipuisto, Riika, Latvia 
Verlan pahvitehdasmuseon piha-alue

6. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Mitään merkittävää hanketta tai  tavoitetta ei ole puutarhassa tällä hetkellä, mutta yritän olla laajentamatta puutarhaamme.


7. Mitkä asiat viime puutarhakaudelta tulevat aina muistuttamaan sinua kesästä 2018?

a. Lämpö ja aurinko
b. Kuivuus
c. Kukkaloisto
d. Joku muu. Mikä?

a.  ja c. Lämmin ja aurinkoinen sää ja kukkaloisto olivat mieleenpainuvia.

Kuolanpioni

8. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassasi viime vuonna?

Kärhömme kukkivat monen vuoden jälkeen mukavasti.


Jalokärhö Hagley Hybrid

Jalokärhö Warszawska Nike

9. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Kirsikkapuun kukintaa odotetaan tulevina keväinä. 


Purppuraomenapuu

10. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

a. Ei
b. Yksi
c. Älä edes kysy, montako?
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan!

a. Varsinaisia virhehankintoja ei tehty.




11. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Mantsurian kärhö siirrettin jälleen kerran ja nyt kolmanteen kasvupaikkaan. Vihdoinkin se kasvoi ja kukoisti rehevänä. Paikka on valoisampi ja kasvupohja kosteampi kuin aikaisemmat.

Mantsurian kärhö Clematis Mandschurica

12. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Kylvönauha, jonka sain ystävältä.  Kirjavia punajuuria. Siemenet eivät itäneet. Eipä saatu monivärisiä punajuuria.



13. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?

a. Kasvimaalle
b. Kukkiin
c. Kiviin/kiveyksiin
e. Pihan rakenteisiin/perustuksiin/toimintoihin
f. Puutarhamatkailuun

Varsinaista budjettia ei ollut laadittu eikä suuria muutoksia ollut työn alla. Kustannukset olivat sen vuoksi aika pienet. Multa, kukkasipulit ja muutamat taimet muodostivat menot puutarhakauppaan.

Syysleimu Phlox paniculata `Rembrandt`

14. Mistä ihan todella innostuit?

a. Uudesta kasvituttavuudesta
b. Jostakin puutarhafilosofiasta tai puutarhan tyylisuuntauksesta
c. Väreistä
d. Ihan joka asiasta

b. Innostun erilaisista puutarhojen tyyleistä ja filosofioista. Nyt minua kiinnostaa osittain luonnonmukaisen puutarhan kehittäminen.


15. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

a. Kastellut
b. Lannoittanut
c. Hoivannut kasveja
d. Kitkenyt

Lisää näitä asioita en olisi halunnut tehdä.

Palava rakkaus Lynchnis chalcedonia `Carnea`

16. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

a. Kastellut
b. Lannoittanut
c. Hoivannut kasveja
d. Kitkenyt

Kaikkea tuli tehdyksi sopivasti.

Viinikärhö Blekitny aniol

17. Odotatko tulevaa/alkavaa/alkanutta kasvukautta

a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

d. Intoa ja sormien kihelmöintiä on jo havaittavissa. Suuria tai kovin kunnianhimoisia suunnitelmia tai odotuksia ei ole. Mitään kauhutunnelmia ei suinkaan ole näköpiirissä. Positiivisella mielellä odotellaan lumien sulamista. Kevät herättää jälleen innostuksen. Ensimmäiset siemenet ripsahtavat näinä päivinä multaan.


Haasteen säännöt ovat seuraavat:

1. kerro keneltä sait haasteen
2. kerro haasteen aloittaja,  joka on Minna Hiidenkiven puutarhasta.Vie ilmoitus osallistumisestasi haasteesen Minnan blogin kommenttikenttään, jos haluat vastauksesi osallistuneiden listaan.
3. haasta vähintään yksi blogiystävä mukaan

Haastan mukaan Retkiä ja hetkiä-blogista Maarit Koon. Kuka tahansa muukin voi vielä ottaa tästä haasteen ja silmäillä sen avulla mennyttä puutarhakesää!