keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Nupusta kukkaan


Koska ensimmäisiä kylvöjä on vielä toppuuteltava, on tyydyttävä kertyneiden kokemusten ja kuvien avulla hamottelemaan tulevan puutarhakesän  uusia tuulia. Koska kasvukauden huumassa ei aina ehdi pysähtyä ja tarkastella kaikkia yksityiskohtia, on parasta tähystellä niitä kertyneiden kuvien kautta.

Kun ensimmäiset kevätkukkijat avaavat kukat täyteen kukoistukseensa, saa puutarhuri koko kesän ihastella toinen toistaan kauniinpia kukkia. Kukkien ryöpyssä jäävät ilman huomiota nuput - ne ovat monella kasvilla taidokkaan kauniita. Idän unikon (Papaver orientale) nuput ovat kiinnittäneet huomiota ja varsinkin viime kesänä, kun kukkavarsia nousi jo useita. 


Kylvin entisestä pihasta keräämiäni siemeniä tähän kohtaan kymmenkunta vuotta sitten ja pian esiin nousi muutama karvapintainen verso. Kesti 4-5 vuotta, ennen kuin ensimmäinen kukkavarsi ilmaantui ja kukka avautui. Idänunikon kukkavarret ovat jäntevän kaarevat ja hennon karvoituksen peittämät. Varsia ei tarvitsen tukea, vaikka aukeavat kukat ainakin tässä kerrotussa versiossa ovat suuret ja monikerroksiset.


Nuput ovat harmahtavan nukkakerroksen peittämiä ja ne suurenevat kypsyessään kukintaa varten. Aluksi ne nuokkuvat rennosti, mutta kukan aukaeamisen lähestyessä nuput nousevat pystymmiksi. Nuput ovat koristeellisia  pehmeitä karvapalleroita.


Hyvin hienovaraisesti nupun reunasta alkaa vilahtaa tulevan kukan väri ja nuppu ojentuu tukemaan kukintoa.


Vähitellen karvaiset suojuslehdet kuoriutuvat nupun yltä ja tipahtavat pois. Terälehdistö on valmiina avautumaan kukintaan.


Yllättäen silkkimäinen kukka tulee esiin tulen punaisena ja tumma keskustakin pääsee näkyviin. Kaikki terälehtikerrokset oikenevat ja kukka muistuttaa hetken balettitanssijan monikerroksista silkkityllihametta.


Kukkavarsi kannattelee monikerroksista kukintoa tanakasti ja ylpeänä.


Vähitellen terälehdet alkavat menettää loistavintä väriään ja ryhdikkyyttään, ne painuvat alaviistoon ja yksi toisensa jälkeen lennähtää pois. Seuraavaksi on siementen vuoro kypsyä jäljelle jääneessä kukan keskustassa. Kypsät siemenet putoavat maahan ja syntyy uusia unikoita.


Unikkoryhmässä osa kukkavarsista kukkii ja osassa on nuppuja. Lopuksi jäävät siemenet odottamaan vuoroaan.


Tämä tulenpunainen väri ei oikeastaan ole suosikkini puutarhassa. Se on kuitenkin äärimmäisen vaivaton ja uskollinen kasvi. Kun sen on saanut kerran nousemaan, sitä tuskin saa pois, paitsi poistamalla maakerroksen melko syvältä. Vaikka ruskettuneet varret ja lehdet nyhtää syksyllä pois, uudet versot nousevat jälleen samoille sijoilleen ja uusia yksilöitä ilmaantuu siemenistä.

Ihailen tämä kasvin sitkeyttä ja annan sen lisääntyä omaan tahtiinsa. Oikeastaan tällaiset kukat ja kasvit ovat parhaita. Kun ne ovat löytäneet oman paikkansa, ne asettuvat ja kukoistavat ilman sen kummempaa hoivaa. Selvästi huomaa, että kasvi viihtyy. Siis miksi yrittää kasvattaa jotakin, joka ei halua täällä kasvaa?


Tammikuu päättyy, tervetuloa helmikuu!

25 kommenttia:

  1. Ihana kuvasarja! Meilläkin kukkii pihalla anopilta siirretyt unikot. Saisivat kukkia vaan paljon kauemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukoistus on hetkellistä, mutta näitä alkuvaiheita on kiinnostavaa seurata. Onneksi kukkanuppuja nousee vähän eri aikaan avautuviksi.

      Poista
  2. Kivasti kuvasit unikon kehityksen nupusta kukkaan ja aivan kuten sanot, tällaiset sitkeät ja omalla kasvupaikallaan vuosia viihtyvät kasvit ovat kiitollisia puutarhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä unikon nuppuja olen usein katsellut ja hypistellyt. Välillä tuntuu, että meille sopisivat parhaiten tällaiset oman onnensa varassa kasvavat ja kukoistavat!

      Poista
  3. Kyllä nuo unikot ovat upeita, juuri kuten sanoit balettitanssijan tyllihame! Kiva kuvasarja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat niin vaivattomia, että ei tarvitse muuta ponnistelua - sen kun katselee!

      Poista
  4. Nämä ovat hauskoja karvalakkeja :) Minä aina ihailen erilaisia unikkoja toisten kuvista ja niinpä tilasin tänään useampaa sorttia unikon siemeniä. Vielä kun muistaisin kylvää ne :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pioniunikot varsinkin ovat upeita ja tämä monivuotinen on ikuinen!

      Poista
  5. Kauniit kuvat ja mukavasti kuvasit unikon kehittymistä nupusta kukkaan. On se niin leiskuvan värinen, ihan huomiotaherättävä omassakin penkissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väri on huomiota herättävä ja hieno, vaikka se ei ihan ykkösmielivärini ole. Annan sen kyllä runsastua!

      Poista
  6. Olipa kaunis kuvakertomus ihanasta unikosta! Sitkeä ja uskollinen kasvi, miksi sitä nyhtää poiskaan, mukavasti se vaeltaa ja löytää tiensä sinne missä haluaa kasvaa. Tuo kerrottu on suosikkini, kiitollinen kukkija, ihanainen tylliunelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin ajattelinkin - idänunikko saakoon oman kehityskertomuksensa!

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kukka on näyttävä, kunhan se pääsee oikeuksiinsa. Joskus vanhoissa pihoissa se uppoaa villiintyneisiin kukkapenkkeihin!

      Poista
  8. Unikot on todella sitkeitä kasvamaan ja leviämään. Hetken loisto ja sitten ne ovat poissa. Hehkuvan punaoranssia kukkaa ehkä jaksaisikin katsoa vain hetken, niin vahva ja intensiivinen väri sillä on. Mutta sen hetken siitä pitää ja sitä ihailee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitkeys palkitaan, kun saa hetken komeilla kukkapenkin kunigattarena!

      Poista
  9. Oi miten kauniit kuvat ja onpas tuo unikko tosiaan upea kukka♥ Näitä kun katselee niin toivoisi jo kesän pian tulevan:) Ihanaa alkanutta helmikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesän kaipuuta tässä tyynnytellään kesän kukkakuvia katsellessa!

      Poista
  10. Hienosti kuvasit alusta loppuun tämän unikon vaiheet sitä oli kiva lukea. Hyvää loppuviikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monia kasveja voisi kuvata useissa vaiheissa. Myös siemenkodat ovat usein koristeellisia. Hyvää talven jatkoa!

      Poista
  11. Kaunis kuvasarja metamorfoosista ja tuo on niin totta, miksi yrittää väkisin, antaa kukkien tulla, jotka viihtyvät :) Itse en ole saanut muita unikkoja viihtymään kuin nämä oranssit joten olen niistä hyvin iloinen. Nuput kyllä ovat aivan kivesten näköisiä, hih. Jotenkin alitajuisesti penkkejä myllätessäni pelkään kadottavani nämä oranssit vaeltajat, mutta annoit nyt tällä kirjoituksella toivoa, että ne pysyvät. Onnellista helmikuuta sinulle toivotellen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooops - eipä ole vertaus tullut mieleen, mutta jotakin samaa on ... Joo. jos ne ovat tätä perennamaista sorttia, kyllä ne pysyy ja leviää!

      Poista
  12. Unikot ovat uskollisia ystäviä, kukkivat vuosi toisensa jälkeen:)

    VastaaPoista
  13. Totta tosiaan, ne jos mitkä ovat luotettavia. Entisessä pihassa niitä oli joskus liikaakin, mutta eivät ne pahemmin vähentyneet tuhoyrityksistäni!

    VastaaPoista
  14. Upea ja mielenkiintoinen kuvasarja kauniista kukista! Ilman muuta kannattaa suosia sellaisia kasveja, jotka selvästi viihtyvät ja kukoistavat vähällä vaivalla.
    Olisikohan tuollaista unikkoa vaaleanpunaisena? :)
    Onnea kylvöihin!
    Nyt on ollut muutamia niin ihania aurinkoisia päiviä, että tuntuu ihan uskomattomalta. Ihanaa loppuviikkoa ja viikonloppua!

    VastaaPoista