Tänään valmistin kaalipataa ja mietin, ovatko kaaliruoat enää suosittuja lapsiperheiden ruokapöydissä. Meillä olivat aikoinaan kaalilaatikko ja kaalipata herkkuruokaa myös perheen lapsille, jotka syntyivät 70-luvulla. Tuntuu kuitenkin siltä, että nyt kaaliruoat ovat jääneet taka-alalle ja tämän hetken lapsille ne ovat usein YÖK! Me vaarin kanssa kyllä herkuttelemme kaalipadalla ja -laatikolla ja -keitolla. Kun oikein varataan aikaa ruoanvalmistukseen, haudutetaan kaalikääryleitä, jotka usein mainitsen ykkössuosikiksini! Ja onhan kaaliraaste monien salaattien perusaines.
Tänään valmistin kaalipadan seuraavista aineksista, joita sattui olemaan varastossa:
1 kg tai reilu 2 litraa valkoista keräkaalia suikaleina
1 oikein suuri sipuli
500 g jauhelihaa
150 g pekonia
reilu ½ l porkkanakuutioita
kupillinen palsternakkakuutioita
1 ½ dl rikottuja ohrasuurimoita
tuoreita yrttejä
suolaa
mustapippuria
runsas 1 l vettä
2 rkl tummaa siirappia
Suikaloitu pekoni, sipuli ja jauheliha ruskistetaan ja kaalisuikaleet lisätään vähitellen hämmentäen. Koska keittelen tämän ruoan puuliedellä, laitan viereen toiseen kattilaan kypsymään ohrasuurimot, jotta ne ehtivät jo vähän kypsyä. Kaalin jälkeen lisään muut juurekset ja mausteet.
Oma rakas puuhella on kodin monitoimilaite, jolle ei vedä vertoja mikään kaasu- tai sähköliesi. Kun tämä torppa rakennettiin vuosituhannen vaihteessa, halusin ehdottomasti keittiöön puulieden. Sen käyttöön opin entisessä kodissamme, joka oli vaarin lapsuuden koti. Puuhella on ehdoton, kun halutaan kypsyttää pitkäaikaisesti jotakin ruokaa tai vaikkapa keittää mehuja. Pienillä ja kuivilla polttopuilla saa myös puuroveden nopeasti kiehahtaman ja mikä parasta. samalla leviää suloinen lämpö kaikkialle. Meillä ei hellan kannelle ehdi rakennella kynttilä- ja lyhtyasetelmia, sillä se on ahkerassa käytössä.
Rautainen lieden kansi ja pesän suuluukku ovat uusiokäytössä ja loput hellasta teetettiin muurarilla samaan aikaan leivinuunin muurauksen yhteydessä. Polttopuita saadaan oman metsän harvennuksista ja liiterissä ja pihassa odottavat hyvät varastot.
Kaalipadan voi valmistaa alusta alkaen yhdessä ja samassa astiassa, kuten padassa. Kasvisten jälkeen lisätään esikeitetyt ohrasuurimot. Lopuksi lisätään vesi ja siirappi. Pataa kypsennetään 1-2 tuntia liedellä tai uunissa.
Olen intohimoinen kausiruoan harrastaja. Se tarkoittaa sitä, että meillä ei joulupöytään tarvita pakastettuja uusia perunoita tai mansikka-aikaan herkutella tuontipersikoilla. Etenkin kasviksilla on aina oma kautensa, jolloin ne ovat herkullisimmillaan ja silloin niitä kannattaa syödä. Nyt on kotimaisten kaalien ja juuresten sesonkiaikaa ja lähiruoka on parasta. Jos se on omasta puutarhasta, se on vielä plussaa. Tai voihan se olla vaikkapa metsästä haettu.
Kaalipadan kruunaa puolukkasurvos. Mikäli jollakin on sitä omista tomaateista soseutettua tomaattisosetta - se on varmasti myös hyvä makuyhdistelmä!
Kaalissa on C-vitamiinia ja kuitua, se on ja edullista ja sitä on saatavilla kaikissa kaupoissa. Sitä voi käyttää monimuotoisesti muiden raaka-aineiden kanssa. Kaalien valikoima on myös runsas.
Onko kaali muodissa? Syödäänkö sitä lapsiperheissä jossakin muodossa?
