Hyönteishaaste

Ilmaston lämpenemisen lisäksi media on nostanut yllättäen esiin myös hyönteisten katoamisen. On esitetty laskelmia ja aikatauluja, joiden mukaan hyönteiset - tai suuri osa niistä - ovat kadonnet sadan vuoden kulessa. Tuntuu vaikealta uskoa, että nämä ihanat ja inhottavat suomalaiseen kesään kuuluvat vierailijat olisivat poissa. Mitä voi yksittäinen ihminen tehdä? Verkossa liikkuu erilaisia ryhmähankkeita mielenilmaisuun ja kannanottoihin, joilla voitaisiin vaikuttaa tulevaan. Mitä minä voisin tehdä? Voin istuttaa ja kylvää puutarhaan perhoskasveja.

Huolestuneena huomaan, että alkujaan torpan puutarhaan ei ole suunnitelmallisesti hankittu hyönteissuosijakasveja. Kesien kulessa olen kuitenkin nähnyt, että hyönteiset viihtyvät hyvin monissa meidän kukkivissa kasveissamme. Kun selasin mesikasviluetteloja, kävi ilmi, että lähes kaikki vanhan ajan perennat ja myös kesäkukat ovat hyödyllisiä joillekin hyönteistyypille. Esimerkiksi kaikki maksaruohot ovat ainakin kimalaisten suosiossa ja aurinkoisena päivänä niitä surisee joka puolella. 

Suopayrtti on yksi yöllä  liikkuviä hyönteisiä houkutteleva kasvi. Siis vaikka päivällä ei näy liikettä, yöperhosia varten on oma houkutteleva tarjonta. Yleensä valkoiset kukat toimivat öisin.

Monet kukkivat pensaat, kuten erilaset angervot, houkuttelevat vuoronperään kaikenlaisia hyönteisiä. Siinä viihtyvät auringonsäteiden mukaan päiväperhoset, kimalaiset ja kukkakärpäset ja hämärissäkin näkyy liikettä.

On myös tärkeää, että kasvukauden eri vaiheissa riittää kukkijoita. Kevään sipulikukat ja hedelmäpuut aloittavat kukkatarjonnan. Hedelmäpuiden kohdalla voi käytännössä kokea hyvän hyönteiskesän merkityksen. Paljon pöriseviä hyönteisiä kukissa merkitsee samaa kuin runsaasti luumuja ja omenoita.

Kun keväällä kukkii oma kasvivalikoima, pitää huolehtia myös hyönteisten syksystä. Syysleimut ovat tuttuja joka puutarhan loppukesän kukkijoita ja ne hyödyttävät myös hyönteisiä. Punahatut jaksavat kerätä vielä syyskuussa aurinkohetkinä runsaasti ruokailevia päiväperhosia.

Joka vuosi meillä kasvatetaan samettiruusuja ja niiden päätehtävätehtävä on toimia hyötykasvimaalla kumppanuuskasveina, jotka hyödyttävät vaikkapa porkkanoita kasvamaan terveiksi ja puhtaiksi. Siinä ohessa ne keräävät myös hyönteisiä pölyttämään kukkansa, joista voi helposti kerätä syksyllä seuraavan vuotena kylvettävät siemenet. Kaiken lisäksi ne toimivat silmän ilona.

Samanlainen hyödyllinen kasvi on iisoppi, joka on monivuotinen. Hyötykasvimaa on meillä yleensä reunustettu joltakin kantilta iisoppiaidalla. Se karkottaa haittahyönteisiä ja houkuttelee esimerkiksi kimalaisia ja perhosia.

On ilahduttavaa, että monet vanhat tutut kesäkukat, kuten krassit ja kehäkukat, toimivat myös hyönteisten ruokailupaikkoina. Hyönteisten selviytyminen oli entisaikaan  hyvin turvattu, koska joka pihassa kasvoi runsaasti meden keräämiseen sopivia kasveja. Osa niistä on nykyisin hylätty uusien ja mielenkiiintoisten kokeilujen tieltä. Ne saattavat tuntua monesta vaativilta kasvatettavilta.

Puutarhakasvien lisäksi meillä on puutarhassa puolivillejä alueita, jossa saavat luonnonkasvit vapaasti kasvaa ja siementää. Luonnonkasvit tarjoavat erilaisia ruokailupaikkoja hyönteisille, jotka vieroksuvat puutarhakasveja. 

Sininen pallomainen purtojuuri kylväytyy aina seuraavaa vuotta varten omatoimisesti. Mäkitervakko huolehtii myös aktiivisesti lisääntymisestä. Tervakon tahmeitten varsien seassa kasvaa hyvä mesikasvi, sininen mirrinminttu.

Pari vuotta sitten rakentelimme joukon hyönteishotelleja. Harmaasta jätelaudasta ja kuivista putkilokasvien varren pätkistä koottiin linnunpönttöjä muistuttavia hotelleja, joita jaettiin ystävillekin. Ylemmässä kuvassa etureunasta puuttuvat vielä verkot.

Verkko tarvitaan ehdottomasti tai linnut tyhjentävät sisällön pois. Muutamia kiinni muurattuja putken päitä näkyy tässä viime syksynä kuvatussa hotellissa.

Hyönteishotelli on tosin pieni lisä niihin mahdollisuuksiin, joissa hyönteiset voivat pesiä tai talvehtia pihassamme. Olemme rakentaneet risuaitoja tuulen suojaksi ja  monet kärhöt kasvavat käytännössä risukasan varassa. Hyönteisillä on paljon mahdollisuuksia. Lisäksi pihan jatkona on metsää, joten hyönteisillä on vapaa kulkuyhteys ympäristöön. Nokkospöheiköt saavat kasvaa siellä täällä. Puutarhakomposti on myös tärkeä. Kompostin kasvijätemassa tarjoaa elintilaa kastemadoille ja talvehtimispaikan kuoriaisten toukille.

Tarkastelun perusteella torpan puutarhassa hyönteisten olosuhteet ovat onneksi aika hyvät, vaikka kasveja ei valittu hyönteisiä silmällä pitäen. Puutarhan tutut perinnekasvit ovat huolehtineet hyönteisistä ja esimerkiksi perhosia on ollut kiitettävästi riippuen kesän aurinkoisuudesta. Mesikasveja kyllä lisätään tulevaisuudessa, esimerkiksi väriminttu ja zinnia ovat jo listalla.

Ilmaston muutoksen keskellä on syytä havahtua huolehtimaan hyönteisten elinolojen turvaamiseen, vaikka kukaan ei rakasta hyttyshyökkäyksiä tai muurahaisten tuhotöitä puutarhassa. Onhan harmillista, kun ampiaiset tekevät pesän saunan kuistin kattoon ja niitä joutuu koko kesän väistelemään. Silloin kannatta kuitenkin havahtua ja olla tyytyväinen siihen, että meillä on vielä hyönteisiä.

Suomessa tehdyn hyönteistutkimuksen mukaan meillä hyönteisten katoaminen ei ole niin totaalista kuin maailmanlaajuisesti. Meillä on jopa uusia tuolokashyönteisiä, jotka ovat saapuneet ilmaston lämmetessä.

Suomalaiset puutarhat ja puistot ovat hyönteisystävällisiä. Kun vältetään laajoja yksilajisia ruohokenttiä tai kivialueita, hyönteiset voivat hyvin ja lisääntyvät. Jopa kaupungeissa on ryhdytty rakentamaan viherkattoja ja harrastamaan kattopuutarhoja. Meillä  torpalla on hyönteisille tarjolla kasvimaan aidan takana monimuotoinen niitty kukkineen.

Jokainen meistä puutarhureista kohtaa kuitenkin joskus niitä tuholaisia, joiden ilmaantuminen puutarhaan ei ole ilahduttavaa. Mäntysuopasuihkutukset tai nokkosvedet eivät ehkä tehoa, mutta aina ei voi voittaa. Tämä `tupsutoukkakehrääjän` toukka rouskutteli viime kesänä vuorenkilpien lehtiä, mutta vain niitä. Sillä oli useita lajitovereita seuranaan. Ruokahalua riitti pari päivää.

 Tupsutoukkakehrääjä  on yleinen paju-ja vadelmapensaissa. Sen kanta vaihtelee voimakkaasti. Aikuinen koiras on ruskehtava perhonen.

Toukkaesiintymä oli yllättävän huomiota herättävä. Siitä syystä oma hyöteistieteilijämme kiinnostui sen verran, että teki lajimääritystä ilman ennakkoluuloja. Todettiin, että toukallakin on vuoronsa tässä puutarhassa. Koskaan aikaisemmin en ole huomannut tällaista runsasta esiintymää.

Muutaman viikon kuluttua toivotetaan muuttolinnut ja hyönteiset tervetulleiksi. Taimia ja siemeniä hankittaessa kannattaa siis valita perhospuutarhan kasveja. Autetaan hyönteisiä selviytymään ja lisääntymään!

Helmikuun viimeiset päivät ovat käsillä, tervetuloa maaliskuu!