Maaliskuun valoa

Maaliskuussa on valoa ja värejä taivaalla. Lumi sulaa vihdoinkin vauhdilla, mutta sitä on vielä. Jäätiköt alkavat muuttua pehmeiksi.

Alppiruusu on verhottu vihreän  verkon suojaan, jotta sen maanpäällinen osa ei innostu liikaa valosta. Sieltä verkon suojasta se kurkistelee. Maaliskuussa olo on kuin alppiruusulla. On viisainta piileskellä varjossa, sillä kevään huikea valo on ollut hyytävän kylmää.  Täältä on hyvä seurata, milloin on turvallista ottaa seuraava askel.

Hankikylvöt ovat vielä suojassa lumimassan alla, mutta huoneen lämmössä voi varovasti jo heittäytyä kevään ihmeen vietäväksi. Pelargonipistokkaita tarttui puutarhamyymälän tarjonnasta mukaan ja ne ovat röyhistyneet mukavasti. Ulkoeteisen ikkunalle suunnittelen vanhanajan pelargoni-ikkunaa, jossa kukkivat  erilaiset punaiset pelakuut: pinkki CANDY ROSA, tummanpunainen DIABOLO, lohenpunainen DOLCE VITA.ja hempeä kaksivärinen vaaleanpunainen APPLEBLOSSOM.

Pakko oli kokeilla kaikkien ylistämää kelloköynnöstä. Kylvin 8.3. kuusi koesiementä ja sitkeän idätyksen jälkeen niistä neljä nousi pintaan ja - ihme ja kumma, kasvattavat vartta kovaa vauhtia. Koska itävyysprosentti oli niinkin korkea, kylvin uuden erän 18.3. ja nyt nousee lisää urheita kiemuroita mullasta. Vaikka saattaa käydä niin, että kelloni eivät ennätä sinertävään kukkaan, on toiveissa saada vihreä köynnöskasvusto. Ehkä seuraavan keväänä aloitan kylvön hieman aikaismmin.

Samettiruusut ja kosmoskukat saavat vielä odottaa siemenpusseissa, mutta kylvin värinokkosta. Viime kesänä näin Riikan puistoissa ja pihoissa paljon värinokkosta kukkaistutuksissa ja päätin kokeilla sitä. Pikku nokkoset ovat nyt itäneet pieniksi taimiksi.

... siis jotakin tällaista...

Kellarista esiin kannetut jättiverbenat alkavat herätä eloon. Leikatut paksut viime vuoden varret ovat kuivuneet, mutta sieltä juuresta nousee pientä vihreää! Ja näitä juurakoita on useita, joten näyttää siltä, että verbenat kukkivat kesän mittaan. Muutama taimi on noussut myös siemenkylvöistä.

Puutarhassa on vileä melko elotonta, vain kivikkorinteen kasvit alkavat vähitellen kuoriutua esiin lumesta ja talven karikkeesta.

Eipä sittenkään - pähkinäpensas on aloittamassa kukintaa. Se on menneen lämpimän kesän ansiosta kasvattanut valtavan määrän norkkoja, jotka tänään lämpötilan kohotessa alkoivat levittää siitepölyä. Viime kesänä kehittyi kolme pähkinää, mutta nyt niitä on luvassa enemmän. Oravat riemuitsevat!

Alppikärhössä on sitkeästi siemenhahtuvia jäljellä kaikesta tuulesta ja viimasta huolimatta. Pitäisikö näitä idättää?

Huhtikuu odottaa parin päivän päässä!

Maaliskuun valoa!

Tervetuloa uudet lukijat! Kevään edetessä torpassa alkaa taas vilkkaampi elämä!