Vuosi täyteen!

22.1.2016

Näiden hankien ja kireiden pakkasten ympäröimänä on vaikeaa saada ajatuksiaan siirtymään siemenpussien ja kuvastojen hypistelyyn ja tuleviin puutarhan yksityiskohtien suunnitteluun. Ennemmin kallistuu menneisiin muisteloihin ja yhteenvetoihin jo eletyistä puutarhahetkistä.

Tämä blogi perustettiin kutakuinkin vuosi sitten, joten on sopiva aika kurkistaa, mitä tuon vuoden aikana tapahtui. Kimmokken blogin aloittamiseen sain pojantyttäreltäni Lydialta, jonka kanssa tulimme siihen tulokseen, että puutarhablogi on monestakin syystä osuva hanke mummille. Ensinnäkin puutarhakokemusta on jo kertynyt ja lisäksi puutarhapäiväkirjaa, kylvö- ja korjuumerkintöineen ynnä muine tietoineen on tullut pidettyä yli kymmenen vuotta. Toiseksi sen kautta mummoihminen saa monenlaista muisti- ja välineharjoittelua, joka on hyödyllistä monella muulla käytännön alueella. Kolmanneksi puutarhassa touhuilu on vaan niin innostavaa!

Vuoden kertaamiseen päätin etsiä jokaiselle kuukaudelle yhden kuvan, joka ilmentäisi sen kuukauden olennaisen asian lähinnä puutarhan kannalta. Kevättalven kuukausilta kuvien valinta kävi helposti, koska varastossa ei vielä ollut kuin muutama kuva. Kesäkuukausilta tilanne olikin huomattavsti vaikeampaa.

Tässä on ensimmäinen banneri, jonka Lydia suunnitteli ja toteutti.  Siinä ehkä vaikeasti tunnistettava alppiruusun kukka on täydennetty hiutalekuvilla, koska oli tammikuu. 

Tammikuu

Tammikuussa puutarha sai lumipeitteen ja kunnon pakkasiakin oli vähän aikaa. Talvikauden postauksissa kerroin aikaisempien vuosien kokemuksia puutarhastamme. Kuvaksi tähän valitsin portin, joka on vaarin käsialaa. Se on sivuportti, jossa on pieni kurkistusreikä, josta lapset voivat nähdä satujen maahan.

Helmikuu

Helmikuussa oli epätavallisen leutoja kausia, päivisin lämpötila oli muutamia lämpöasteita. Öisin kuitenkin pakastui, joten lumi ei vielä sulanut.

Maaliskuu

Maaliskuussa oli edelleen leutoa ja lumet alkoivat vähetä, vettä satoi ja vähäinenkin routa maasta hävisi. Daalianjuurakot haettiin sisälle lämpöiseen ja ne alkoivat nopeasti kasvattaa uutta vihreää vartta. Liian aikaisin taas kerran ryhdyttiin tähän, koska myöhemmin keväällä hallat nipistelivät jo ulos istutettuja kasveja. Myös siemenperunat tuotiin sisälle itämään.

Huhtikuu

Kylvin kosmoskukan siemenet esikasvatukseen ja ne itivät kahdessa päivässä. Muutaman päivän päästä koulin ensimmäiset. Kosmoskukat menestyivät hyvin ja niiden runsaista kukista saimme nauttia ihan syksyn loppuun. Huhtikuun lopussa tehtiin ensimmäisiä hyötykasvikylvöjä. Kevätilmat olivat viileitä ja tuulisia.

Toukokuu

Sipulikukat alkoivat kukkia, samoin sini-ja valkovuokot. Kevätsää oli edelleen kolea ja sateinen, mutta siitä huolimatta kylvötöitä tehtiin hyötytarhassa: varhaisperunat istutettiin ja kylvettiin juurikasveja ja kasvatuslaatikkoon salaattia ja tilliä. Toukouun lopussa saapui kylmä Lyyli-mursky ja repi ja raastoi hentoa kevään kasvillisuutta. Kuun lopulla olivat perunat kuitenkin taimella harson alla.

Kesäkuu

Purppuraomenapuu kukki punaisenaan, jollaista se ei ollut ennnen tehnyt. Kesäkuun ilmat olivat viileät ja sateiset. Aluksi kärsitiin vielä hallaöistä, joiden vuoksi jo ulos istutetut daaliat ja jotkut muutkin arat kasvit kokivat kovia. Kasvimaalla sen sijaan tapahtui hyvää kehitystä. Loppukuusta saatiin jo monenlaista syötäväksi, salaatit, mangoldi, yrtit ja raparperi tuottivat hyvää satoa.

Heinäkuu

Heinäkuun alkupäivinä yllätyimme siitä, että Timo-perunat olivat valmiita syötäväksi. Ne olivat juuri parhaan kokoisia ja hyviä ja kiinteitä. Siispä uusia perunoita oli tarjolla varsin ahkeraan. Sateiset ja koleat ilmat jatkuivat myös heinäkuussa. Koleus haittasi muutamien kärhöjen kehitystä siten, että ne eivät kukkineet koko kesänä. Siperiankärhöt kuitenkin viihyivät kostean viileässä säässä ja kukkivat runsaasti. Koska sateet jatkuivat välillä tihkusateina, välillä rankempina kuuroina, oli edullinen tilaisuus tehdä muutostöitä puutarhassa. Monia kasvien siirtotoimia oli hyvä tehdä, kun kastelu toimi luonnostaan sateena. Esimerkiksi umpeenkasvaneita kuunliljaryppäitä pääsi purkamaan ja istuttamaan uusiin paikkoihin.

Elokuu

Vähitellen ilmat muuttuivat poutaisemmiksi, ainakin osa päivästä oli aurinkoinen. Monet puutarhan perennat kukkivat. Kasvimaa tuotti joka päivä syötävää: herneitä, papuja, kesäkurpitsaa ja tietysti punajuuria ja porkkanaa. Tilliä ja rucolaa oli kylvetty uusintakylvöjä, jotka antoivat taas tuoretta vihreyttä pöytään. Vaikka keväällä kasvimaan kylvöt näyttivät hetkittäin heikoilta, satoa oli saatu yllättävän paljon.

Elokuu oli ehdoton marjakuukausi. Puutarhan viinimarjat ja karviaiset odottivat kerääjiä. Lisäksi metsän marjoja oli tarjolla yltäkylläisesti. Metsävadelmia ja ja mustikoita kannettiin lähimetsästä  kotiin pakastettavaksi ämpäreittäin. Puolukoiden kerääminen jäi seuraavaan kuuhun. Marjojen lisäksi alkoi löytyä vähän sieniä.

Syyskuu

Syyskuu oli vuoden 2015 upein kuukausi. Ilmat poutaanuivat ja monet kukkivat kasvit innostuivat jatkamaan kukintaansa epätavallisen pitkään. Puutarhassa saattoi oleskella ilokseen, oli sopivat lämmintä - ei kuumaa ja lisäksi aurinkoista. Kaikki puutarhan syystyöt tuli tehtyä jo syyskuussa hyvällä ilmalla melkein valmiiksi, joten sitten odoteltiin lehtien putoamista puista.

Lokakuu

Lokakuussa vaari kaatoi pihanmetsästä suuria mäntyjä ja jonkun kuusenkin. Piha oli muuttunut liian varjoiseksi puiden oksistojen alla. Saatiin paljon hyviä polttopuita tulevia kymiä talvia varten. Muuten lokakuussa tyhjennettiin viimeiset kukkaruukut kohtalaisen mukavassa säässä.

Marraskuu

Kasviaa oli jyrsitty odottamaan talven käsittelyä, kaikki lehdet oli haravoitu ja puutarhan työt tehty. Kokonainen puutarhavuosi oli kulunut tuottaen herkkuja ruokapöytään, kauneutta ja nautinnollisia hetkiä, tyydytystä ponnistelujen jälkeen. Mummi ja vaari olivat puuhailleet päivän toisensa jälkeen ja saaneet riittävästi liikuntaa ja raitista ilmaa. 

Meillä on mainio aktiivikoti! 

Joulukuu

Joulukuussa ei tarvinnut tehdä lumitöitä - silloin voi valmistautua joulun viettoon. 

Nyt vuoden bloggailun jälkeen olen tyytyväinen, että lähdin tähän puuhaan. On joka kerta yllättävää nähdä oman työn tuloksia kuvissa ja täällä netissä - ne näyttävät ihan oikeasti tehdyiltä! Alunperin lähdinkin tekemään puutarhapäiväkirjaa nettiin. On ollut yllättävää, että  yhtäkkiä muitakin on kiinnostanut, mitä täällä torpassa puuhataan. Oli hämmästyttävää saada ensimmäiset seuraajat ja kommentit. Puutarhablogien maailma on valtaisa, puutarhat ovat erilaisia, ne sijaitsevat eri puolilla maatamme - jopa maailmaa. Puutarhurit ovat erilaisia ja tavoitteet puutarhan suhteen ovat erilaisia. Kaikista kuitenkin paistaa kiinnostus ja into puutarhaa kohtaan ja sitä on innostavaa seurata!

Kiitos kaikille bloggaajille, seuraajille ja kommentoijille ja kenelle tahansa, joka käväisee tarkistamassa tätä vaarin ja mummin puuhailua täällä Vaarin Torpassa!

Seuraava puutarhavuosi on juuri kohta käynnistymässä, tervetuloa mukaan!

Tervetuloa Tarja mukaan seuraamaan tulevaa puutarhavuotta!