Tänään alkaa torpan puutarhan talviaika. Melkein kaikki työt on tehty ja puutarha saa asettua talvilepoon. Viime aikojen upeat säät ovat tehneet puutarhasta alati muuttuvan satumaan. Yöllä loistavat kuu ja tähdet, päivällä aurinko. Pakkasyön jälkeen ennen auringon lämmittäviä säteitä koko maailma on huurteesta harmaa.
Vaikka mitään kukintaa ei enää ole, joka päivä löytyy jotakin ihmeteltävää. Kosteus tiivistyy kasvien lehtiin kimaltavaksi reunapitsiksi.
Ikivihreät kasvit täyttävät rehevinä kuihtuneiden versojen tilan.
Monivuotisia yrttejä on saatavilla yhä yrttipenkistä.
Upean aurinkoista syksyä on ylistetty kaikkialla ja sehän on ihana siksi, että pimeä, musta synkkä syyskausi jää nyt lyhyemmäksi kuin monesti aiemmin. Ainakin täällä metsän kainalossa asuva nauttii myös illan ja yön valoisuudesta kuun ja tähtien loisteessa.
Silmäilin noita vuosikymmenen takaisia puutarhapäiväkirjamerkintöjä tehdäkseni vertailua erilaisten syksyjen osalta. Onko nyt erityinen syksy? Ovatko syksyt - ja vuodet - muuttuneet?
Vuodesta 2004 lähtien on merkintäni "puutarhan syystyöt on tehty" siirtynyt myöhemmäksi. Alkuvuosina merkintä löytyy syyskuun lopulta tai syys-lokakuun vaihteelta. Sitten se on siirtynyt selvästi lokakuulle ja vähitellen marraskuulle.
Merkintä "puutarhavuosi on päättynyt" on myös siirtynyt siten, että parina viime vuotena sitä on jatkunut vuoden loppuun: joulukuussakin on voinut korjata puutarhan antia, lehtikaalia, artisokkaa, yrttejä.
Päiväkirjamerkintöjen mukaan puutarhan vuosi on siis pidentynyt, se kestää myöhempään kuin aikaisemmin. Onkohan se totta?
Entä keväät? Vertailin myös keväiden alkua. Kriittisenä hetkenä pidin ensimmäisten porkkanarivien kylvöä ja sipulien istutusta. Päivämäärät vaihtelivat välillä 27.4 - 7.5. Usein kylvötyö oli tehty 1.5. Muutossuuntaa ei kuitenkaan ollut vaan keväät vaihtelivat epämääraisesti. Vai olikohan puutahuri ollut vielä talviunessa?
Nyt olemme kuitenkin saaneet nauttia ihanan valoisasta syksystä näin pitkään.
Puutarha näyttää nyt värittömältä ja kuolleelta. Torpan takapuutarhassa ei talvella juurikaan oleskella, joten siellä kerätään lehdet kasvien suojaksi ja haravoidaan pois vasta keväällä. Se näyttää vähän epäsiistiltä, mutta emme katsele sitä paljonkaan talven aikana.
Varisseiden lehtien vaihtelevat muodot ja värit ovat niin kauniita, että ne voi haravoida pois, vasta kun ne ovat ikäväksi mustuneet.
Päivän mittaan tulee esiin kirkas sinitaivas sumun keskeltä...
...ja hetken aurinko paistaa ihan kirkkaasti mustien varjojen lomasta...
... kunnes se taas katoaa metsän taakse ja puutarha muuttuu siniseksi jääpuutarhaksi.
Kukkia ei enää löydy, mutta ruusunmarjat punoittavat. Nauttikaamme vielä marraskuusta!
Onpas ihana postaus. Kauniita syksyisiä kuvia. Aivan kuten sanoit, on ollut ihanan lämmin ja kaunis syksy;puutarhatöitä on voinut tehdä vielä lokakuussa ja on ollut aikaa laittaa puutarhaa talvikuntoon. Mukavaa viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaKiitos Anneli, nyt taitaakin sää muuttua sateisemmaksi, mutta onhan tätä poutaa jo riittänytkin! Leppoisaa isänpäiväviikonloppua!
Poista