torstai 7. huhtikuuta 2016

Sammaloitunutta

Onko sammal jo päässyt hyväksytyksi puutarhakasviksi? Kevään tulvivassa puutarhaviestinnässä on jossakin rakosessa vilahtanut tällainen asia: Sammalta on ryhdytty kasvattamaan ihan taimiruukuissa kuten mitä tahansa kasvia - olenkohan nähnyt unta? Tämä kuitenkin olisi uudenalainen mahdollisuus torpan pihassa - tai itse asiassa, sitä sammalta on nyt jo ihan riittävästi.


Torpan pihan viheriöt ovat tässä vaiheessa ihan sammalta, ei nurmikkoa. Sammalhan kasvaa hurjana happamessa maaperässä, tiukassa ja varjoisessa alustassa. Meillä ei ole koskaan perustettu nurmikoita, vaan polkuja on ryhdytty leventämään ja vähitellen on ruohoa leikattu aina vaan laajemmalta alueelta. Maaperä on hapanta ja osin kosteaa ja suuret havupuut pihan yllä pitävät neulasmassansa kautta huolta siitä, että happamuus senkun lisääntyy.


Hyötypuutarhassa ja kukkapenkeissä tietysti maaperää parannetaan kalkitsemalla, mutta välimaastossa sammal on saanut lisääntyä rauhassa. Erilaista sammalta löytyy periksi antaneen murskeen seasta ja tietysti siitä viheriöltä, joka kesän mittaan muuttuu osittain erilaisten kasvien, heinän ja apilan ja maahumalan peittämäksi viheralueeksi. 


Reunuskivet tuppaavat välillä hautautumaan sammalen alle ja se kerää paljon muuta kariketta ympärilleen. Mitä kaikkia erilaisia sammalia onkaan olemassa?



Sammal reunustaa porraskiviä, kasvaa kivien päällä ja peittää vanhat betonilaatat alleen. Se siis todistettavasti viihtyy meidän pihassa. Taistellako sammalta vastaan vai annetaanko sen olla sijoillaan?




Koska sammalet ovat niin hyvin viihtyneet meidän puutarhassamme, annetaan niiden olla ja levitä. Lisäksi olen suunnitellut jopa käyttäväni niitä hyväksi ruukkuistutuksissa. Ruukkuun voi kerätä kivikkokasveja, kiviä ja sammalta. Sammalta on niin paljon, että sitä voi hieman siirtää paikasta toiseen. Saapa nähdä mitä siitä tulee!

Olisi hauska kuulla, onko sammal jo päässyt kunnialliseen asemaan tulevilla puutarhamessuilla! Antoisaa messuviikonloppua kaikille sinne ehtiville!

12 kommenttia:

  1. Minä pidän kovasti sammaleesta puutarhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joihinkin puutarhoihin se sopii hyvin esimerkiksi kivikkoryhmään.

      Poista
  2. Ainakin meidän metsäiseen pihaan sammal on tervetullutta. Osa nurmikoistakin on sammaloitunut, ja minusta se on mukavaa, leikkaustarve vähenee, väri on kauniin vihreä ympäri vuoden, voikukatkaan eivät pärjää jne. jne. :)
    Syksyllä keräsin hieman sammalta jouluiseen kanerva-lyhty-asetelmaan ja siitäkin tuli hieman huono omatunto.
    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, vihreää on sammalkin ja metsätyyppiin kuuluu luonnostaan. Aurinkoisia päiviä metsäpuutarhaan!

      Poista
  3. Sammalta kasvaa meilläkin, se on niin kauniin vihreää aina! Kiville jopa kaipaan sammalta ja kulkeissani säästän sammalkasvustoja, ne ovat kauniita ja pehmeitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sammaleen peittämät kivet ovat myös minun ihailuni kohde!

      Poista
  4. Sammal on ihanaa! Voisin luopua ruohosta kokonaan. ( Eipähän vaivaisi heinänuha kun ruohoa leikataan) Meillä sammal saa levitä ihan vapaasti.

    VastaaPoista
  5. Minäkin pidän sammalesta, paitsi ehkä nurmikolla;)
    Puutarhamessuilla en sammalta nähnyt, ehkä sitten jo ensi vuonna...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsotaan tilannetta - ehkä sammaleesta tulee muoti-ilmiö joskus ...

      Poista
  6. Heippa!

    Ihanan tunnelmallinen blogi sulla! Minusta tuntuu, että löysin tänne ensimmäistä kertaa ja lisäsin blogisi saman tien omalle lukulistalleni.

    Sammal on yksi suosikeistani puutarhassa. Harmi, että se ei viihdy (ainakaan meillä) aurinkoisessa pihassa, kaipaisi juuri tuollaista sammaleisen hämärää pihaa kuin näissä sinun kuvissasi.

    Sini K.
    www.kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa kun eksyit tänne Sini - sinun blogiasi olen käynyt katsomassa, vaikka en ole ehkä jättänyt jälkiä. Se on persoonallinen! Kiitos kommentista!

      Poista