Puutarhan lokakuu

Lokakuu on päättymässä. Puutarhassa lokakuu on ollut tänä vuonna moni-ilmeinen. Viimeisten kesäisten kukkien kukintaa kesti pitkään ja poutaiset säät antoivat lokakuulle valoisan ja iloisen yleisvaikutelman. Lehdet ovat sitkeästi pysyneet puissa ihan viime päiviin asti. Haravointia sai tehdä vähän kerrallaan ja eilen saatiin lähes loput lehdistä joko kompostiin tai kasvien suojaksi.

Muuten puutarhan syystyöt on tehty ja kaikki siistitty talvikuntoon. Pakkasten tullessa levitetään vielä havuja suojaksi perennoille, jotta ne selviäisivät talvesta. Lumikellotkin peitetään kevyesti havukerroksella. Kun ensimmäiset lumikellot keväällä kurkistavat, voi havuja ottaa sivuun. Tänä vuonna jouduin nostamaan lumikellosipuleja ylös ja istuttamaan uudelleen, sillä ne olivat levinneet liian tiheiksi kasvustoiksi. Jännittävää nähdä, kuinka ne nousevat keväällä.

Istutin myös erilaisia pikkusipuleita tähän alla näkyvään metsänreunaan lehmuksen, vaahteran, pihlajan lehtien suojaavan kerroksen alle. Lumikelloja, helmililjoja, scilloja - näyyköhän niitä ensi keväänä?

Torpan puutarhan laajin osa jää talven ajaksi omiin oloihinsa. talviunille. Torpan takapuutarha ja hyötytarha-alue eivät tavallaan "ole käytössä" talven aikana. Jänikset ja ketut saattavat tehdä sinne omat polkunsa, mutta vain talon sisääntulopiha on ihmisten kulkemisen reitillä. Takapihalle toki näkyy silmäys ikkunasta, mutta se saa asettua talvilepoon ihan sellaisenaan. Kynttilälyhtyjä poltellaan vain etupihalla, joka mukavasti näkyy keittiön ikkunasta. Siellä on myös lintujen ruokintapaikka, jossa nyt jo käy vilske.

Perennojen varret ovat pysyneet sitkeästi vielä enimmäkseen vihreinä. Kuunliljat tuupertuvat maan syliin, mutta loppukesän urheat sormustinkukat ojentelevat toiveikkaina kukkavarsiaan.

Puolen kuun maissa käväisi talvi. Aamulla oli kevyt valkoinen peite laskeutunut koko pihan ylle, mutta suli pois päivän mittaan. Tämän jälkeen on sormustinkukat jo korjattu pois, koska turhaan ne enää imevät voimaa maasta - ensi vuonna on uusien vuoro. Sormustinkukan taimia on runsaasti eri puolilla ensi kesää varten.

Pakkasyöt nipistivät kukat kukkimasta ja daalian juurakot pääsivät kellarin suojaan talvehtimaan. Juurakot olivat pulskistuneet melkoisiksi ja niitä raivatessa heräsi jo suunnitelmat niiden sijoittamisesta ensi keväänä. Nyt alkaa olla aika virittää uudet suunnitelmat.

Suunnittelun pohjaksi on hyvä aika silmätä myös kuluneen kesän menestykset ja epäonnistumiset. Joka vuosi tulee tehtyä joku virhearvio ja toisaalta saattaa onnistua ihan yllättävässä kohdassa. Talven mittaan voi poimia näitä ilon aiheita, kuten vaikkapa syyshortensiamme. Se on äitenpäivälahja ja on kotiutunut mainiosti puutarhaan. Tämän vuoden olosuhteet saivat sen runsaaseen kukintaan.

Puutarha jää siis talvilepoon. Tuntuu haikealta, että se ei vaadi päivittäin kulkemaan polkuja ja käytäviä tarkastuskierroksille. Kasvit eivät kaipaa kastelua, rikkaruohot pois nyppäisyä tai kuihtuneet kukat pois leikkaamista. Puutarha on hyvässä tallessa talviunillaan. 

Vaikka puutarhan hoito on suuri intohimoni, tuntuu hyvältä saada pitää tauko, keskittyä muihin asioihin. Nyt syksyn ja talven mittaan riittää aikaa kaikkeen siihen, jota ei kesällä ehdi tehdä. Onneksi meillä täällä pohjoisessa on nämä neljä vuodenaikaa! Tyytyväisin mielin toivotan rauhallista talviunta, puutarhani!

Tervetuloa marraskuu!