Ennen lehtien putoamista

Maa-artisokka Helianthus tuberosus

Maa-artisokka ehti juuri saada kukintonsa avattua ennen pakkasia. Koska kasvin latvat huiskivat korkella yli kahden metrin ylettämättömyyksissä, katsoin kiipeilyä turvallisemmaksi menettelyksi leikata kukintoja isoon lasipurkkiin. Siinä ne nyt loistavat pieninä auringonkukkina viimeistä valoaan ennen kuin pakkasyöt ne lopullisesti rypistää.

Kuluneena kautena maa-artisokkaa kasvatettiin meillä perennamaisesti eli annettiin mukuloiden olla maassa kevääseen asti ja jatkaa siitä kasvuaan. Tietysti syötäväksi kaivettiin aika ajoin tarvittava määrä. Sillä keinolla syntyi sekalaisen kokoista satoa, pikkuriikkisiä ja muhkeita. Kesäkasvatuksella saa aikaan tasakokoisempia mukuloita. Runsaasti niitä kuitenkin tuli näinkin.

 Euroopanpähkinäpensas Corylus avelana

Pähkinäpensas on ensimmäisen kerran kehittänyt keltaisten lehtiensä suojaan pienen pienet urpumaiset kukinnot valmiiksi kevään kukintaa varten. Se kukkii lepän kaverina aikaisin maalis-huhtikussa. Saadaankohan peräti pähkinöitä?

Euroopanpähkinäpensas Corylus avelana

Pähkinäpensas on istutettu pienenä taimena noin kahdeksan vuotta sitten. Tähän menenssä se on kasvanut reheväksi ja sen oksia on silloin tällöin jouduttu karsimaan, jotta se mahtuu alkuperäiseen tilaansa. Nyt on tulossa ensimmäinen kevätkukinta.

Mongolianvaahtera Acer ginnala

 Mongolianvaahtera Acer ginnala

Mongolianvaahteraa mainostetaan sieväksi pikkupuuksi, jolla on koristeellisen värikäs syysasu. Meidän puumme on kasvatettu siemenestä noin neljässä viidessä vuodessa ja se on nyt  reilut kaksi metriä korkea ja innokkaasti oksia tuottava. Keväällä siihen ilmestyivät pienet vaatimattomat kukat, joten se ilmeisesti on jo täysikasvuisessa pituudessaan. Syyslehtien väritys on tosiaan monipuolinen, vihreitä lehtiä on vielä punakeltaisten seassa.

 Vuorijalava Ulmus glabra

Vuorijalavan syysväritys on tänä syksynä erikoinen. Lehtivihreä on paennut lehden reunoilta, mutta sitä on vielä lehden keskellä lehtiruotien välissä. Lehdet ovat kirjavan kaksivärisiä.

Vuorijalava Ulmus Glabra

 Köynnöskuusama ja kotkansiivet

Kasvit ovat asettumassa syksyyn, mutta eri vaiheissa. Monet hedelmäpuut ja tässä köynnöskuusama ovat täydessä vehreässä kasvussa ja taustalla kotkansiivet ovat jo luovuttaneet värinsä. Viime talven aikana köynnöskuusaman versot pääasiassa kuolivat ja nyt se olisi päässyt hyvään alkuun. Mahtavatko ne nyt selvitä talvesta?

Kanukka Cornus

Kanukka värittyy sieltä täältä lilan punaiseksi, mutta suurin osa lehdistä ei kellastu. Tämän kanukan oksat ovat punaiset, mutta kasvi ei lehvistöltään muutu kauttaaltaan punaiseksi syksyllä. Se on vanhaa perua enkä ole varma, mikä kanukka on kyseessä.

 Taikinanmarja Ribes albiinum

Muista loistavista syysväreistä poiketen taikinanmarjan syysasu on tänä vuonna omituisen valkoinen. Sen sijainti suurien puiden siimeksessä ei ole suonut paljoakaan auringon värittäviä säteitä. Niinpä siitä on liuennut viimeisetkin hippuset vihreyttä pois. Se on siis todella - albiino - tänä syksynä.

Nämä kuvat ja tarinat syntyivät noin viikko sitten. Nyt lehdet alkavat olla jo enimmäkseen pudonneet, kotkansiivet painuneet maata vasten ja lokakuun väritys muuttuu jälleen.

Aurinkoista lokakuuta edelleen!