Hiidekiven puutarhan Minna käynnisti heinäkuun lopussa kimalaishaasteen, jossa innostettiin blogisteja kuvaamaan kimalaisia omassa ympäristössään.
Haasteen säännöt ovat suurin piirtein näin: Kuvaa kimalaisia työn touhussa ja yritä tavoittaa erilaisia kimalaislajeja. Voit tunnistaa niitä ja jopa päätellä, mikä on niiden rooli yhteisössä.
Haasta mukaan vähintään kolme blogia.
Lopuksi käy laittamassa kommentti Hiidenkiven puutarha-blogiin kommentti, jolloin saat postauksesi mukaan osallistujien listaan.
Haasteen käynnistymisvaiheessa meillä oli sateista ja kylmää ja olin jo ollut huolestunut siitä, että hyönteiset ja erityisesti kimalaiset ovat todella vähentyneet. Ensimmäisinä tarkkailupäivinä tuskin näkyi kimalaisia lainkaan.
Keijuangervoissa on tavallisesti ollut runsas joukko kimalaisia pörisemässä. Nyt pensaan äärellä minulle piti seuraa sisilisko. Olihan sekin mukava tavata, mutta yhden yhtä kimalaista ei näkynyt, vaikka aurinko paistoi.
Vähitellen saapui lämpimämpi säävaihe ja kimalaisia alkoi ilmaantua. Harmaamalvikki houkutteli niitä elokuun alussa.
Kimalaisia alkoi ilmaantua pikku hiljaa enemmän ja erilaisiin kukkiin. Melko pian totesin, että eri lajien kuvaaminen ja tunnistaminen olisi ylivoimaista. Päätin keskittyä enemmänkin kuvaamaan kimalaisia erilaisilla kasveilla. Siinä sivussa löytyisi ehkä muutama eri näköinen kimalainen.
Iisoppi on hyvä vetonaula kimalaisille. Kasvimaata reunustavassa iisoppirivistössä alkoi vähitellen käydä kuhina ja aurinkoisina hetkinä kimalaisia surisi sankoin joukoin niissä. Tämän kimalaisen tunnistaisin kontukimalaiseksi. Tuo valkoinen takaruumis näkyy hyvin.
Pihlaja-angervot olivat kukkineet aikaisin, mutta vielä löytyi muutamia kukkaterttuja. ja kimalaiset kävivät niissä myös nukkumassa öisin. Ne riippuivat selkä alaspäin liikkumatta pitkiä aikoja. Kimalaiset levittäytyivät laajasti monille elokuun perennoille.
Sinipiikkiputki
Maksaruohot
Vähitellen kimalaiset siirtyivät myös kesäkukkiin, ruiskaunokkeihin, kehäkukkiin, krasseihin, daalioihin.
Elokuun puolen välin aikaan pallerolaukat alkoivat kerätä kimalaisia. Niissä riippui usein monta yksilöä.
Tämä punahatussa ahertava kimalainen eroaa selvästi väriltään muista. Se on kellanruskean raitainen ilman valkoista takaruumiin kärkeä. Kirjan avulla väittäisin sitä peltokimalaiseksi, joka on yleinen metsämaastossa.
Kimalaisia on todella kiinnostavaa seurata. Niiden työskentelyasennot ovat mielikuvituksellisia ja meden imaisu tapahtuu nopeasti. Siksi tapahtuman kuvaaminen esimerkiksi sormustinkukilla tai ukonhatuilla ei ainakaan minulla onnistu, sillä kukasta toiseen on kiirehdittävä.
Kaikkein vetovoimaisin kimalaiskasvi on meillä iisoppi. Se vetää puoleensa myös perhosia ja kaikkia medenkerääjiä.
Onneksi meillä on vielä kimalaisia ja niille löytyy ravintokasveja. Pörriäishaaste jatkuu ja kimalaiset viihtyvät. Vielä ehtii tarkkailla kimalaisia ja muita hyönteisiä.
Haastan mukaan seuraavat blogit:
Nettimartan pihapiiri
Puutarhaeloa
Kukkia ja koukeroita
Onneksi kimalaiset ilmestyivät viileän jakson jälkeen teillekin! Sinäkin olit löytänyt ilahduttavan monta eri näköistä. Tuota peltokimalaista en ole tainnut itse nähdä tai ainakaan ei ole kuvaan osunut kertaakaan. Tämän haasteen myötä tulee esiteltyä kimalaisten lisäksi monta hyvää kimalaiskasvia. Postauksesi on lisätty listan jatkoksi. Aurinkoista elokuun jatkoa!
VastaaPoistaKiitos hauskasta haasteesta, jatketaan hyönteisten tarkkailua!
PoistaSinulla onkin monta herkkukasvia kimalaisten mieleen:)
VastaaPoistaNiitä kyllä on tarjolla keväästä syksyyn. Toivon kimalaisten lisääntyvän ja viihtyvän hyvin!
PoistaNoita kimalaisten ym. touhuja on niin kiva seurata. Usein vaan seison mökkipihassa katsellen niiden puuhasteluja. Suriseva ääni on myös kiva. Noita sisiliskoja ollut meillä aika paljon tänä kesänä.
VastaaPoistaMukava seurata kimalaisia ja monia pörriäisille mieluisia kasveja siulla onkin.
VastaaPoistaPörriäiskasvivalikoimaa on ollut tarkoitus ylläpitää ja onhan niitä vielä lisää kuvien ulkopuolella!
PoistaOnpa kiva haaste ja kauniit kuvat.
VastaaPoistaHaaste oli hyvin hyödyllinen ja sitä oli hauska kuvata aurinkoisina päivinä!
PoistaOivallinen postaus, sillä pörriäisten lisäksi saimme hyvän kattauksen myös pörriäiskasveja. Sisiliskoa en ole nähnyt aikoihin. Ennen niitä oli joka kesä pihassamme.
VastaaPoistaKoska kimalaisvalikoima jäi vaatimattomaksi, kartoitin niille kiinnostavia kasveja. Niitäkin pitäisi taas lisätä!
PoistaMieluinen haastetehtävä, Pirkko, kiitti.
VastaaPoistaOletin niin, luonto- ja lintukuvasi ovat antaneet ymmärtää, että luonto kiinnostaa. Jäädään siis odottamaan tuloksia!
PoistaKivat kuvat kera pikkuisten pörriäisten. Nyt kimalaisia onkin ollut ilahduttavan paljon ja päiväperhosia todella runsaasti. Talvi oli niille varmaan hyvin otollinen.
VastaaPoistaMukavaa viikon jatkoa. 😊
Kiitos sammoin! Nyt perhosvalikoima on juuri monipuolistunut ja liikenne on vilkasta. Kimalaisetkin pörisevät innokkaasti!
PoistaKyllä kimalaisia ja muitakin pörriäisiä vielä löytyy, vaikka selvästi ovat vähentyneet. Oikein innostava ja mielenkiintoinen haaste.
VastaaPoistaHyvä juttu, sitten nähdään uusia kimalaisyksilöitä! Toivottavasti aurinkohetkiä riittää!
PoistaSinulla onkin todella mielenkiintoinen ja sangen perusteellinen postaus tästä aiheesta.
VastaaPoistaOn totta että kimalaislajikkeita on olemassa niin paljon, jotta niitä kaikkia on mahdoton tunnistaa. Voitin eräästä blogiarvonnasta kimalaisia käsittelevän kirjan ja sitä kautta se maailma onkin avautunut ihan toisella tapaa.
Kiitos kovasti haasteesta - tämmöinen onkin kiva ottaa vastaan juuri nyt!
Hyvä - olet sitten jo melkoinen kimalaisasiantuntija! Toivotaan että sopivia auronkoisia päiviä riittää!
VastaaPoistaAika moni kukka on kimalaiselle mieleen:)
VastaaPoistaOnneksi niin on, mutta kauniista syysleimuista ne eivät ole kiinnostuneet!
PoistaKiva ja erilainen haaste. Mukavia kuvia kera pörriäisten. Sisiliskoja on tänä vuonna tosi paljon, ainakin mökillä.
VastaaPoistaNyt on tullut seurattua pörriäisiä ja perhosia ja muitakin luonnon olioita. Lepakoitakin on vilahtanut taivaalla!
PoistaIisoppi on täälläkin ollut hyvin vetovoimainen kimalaisille. Sinulla näyttää olevan paljon "valkopeppuisia" kimalaisia, niitäkin mokomia on monta lajia, ettei mene tunnistaminen liian helpoksi.
VastaaPoistaTunnistaminen on vaikeaa, mutta hauska on noita seurata!
PoistaKiva vastaus haasteeseen. Sään vaikutus kimalaisten määrään on kyllä ilmeinen, kylmällä on aika hiljaista.
VastaaPoistaIisoppi on mieleinen täälläkin, samoin mirrinminttu, salviat ja yrtti-iiso - näissä samantyyppinen kukinto. Mutta hauska on nähdä vilkasta liikennettä monessa muussakin kukkivana kasvissa.
Nyt minulla on ollut vaikeus siirtyä omasta lukuluettelosta toisten blogeihin, meinasi tämäkin postaus mennä kokonaan ohi. Hyvää elokuun loppua sinulle!
Kiitos samoin, yritetään pysyä mukana!
PoistaUpeita kukkia ja söpöjä kimalaisia! Sinulla on hieno valikoima kasveja, joista kimalaiset ja muutkin pörriäiset selvästi pitävät.
VastaaPoistaPihlaja-angervo on yksi kimalaisten suosikkikasvi meillä ja monet luonnonkasvit näyttävät miellyttävän niitä myös.
Tänään oli jo ihan kirpeän syksyinen aamu. Mikä tunnelma!
Mukavaa loppukesää ja alkusyksyä! :)
Kiitos samoin, akusyksy tuntuu nyt mukavalta!
Poista