torstai 21. helmikuuta 2019

Tulppaanitorstai


Tulppaaninkasvatukseni on ollut haparoivaa. Minun mielestäni on ollut vaikea löytää sopivia kohtia tulppaaneille, koska kuihtuessaan ne jättävät ankeat varret törröttämään pitkäksi aikaa. Olen yrittänyt sijoittaa ne myöhemmin nousevien perennojen väliin, mutta kasvupaikka ei ole välttämättä ollut hyvä. Vasta viime vuosina olen yrittänyt valmistella tulppaanien istutuspaikkaa ja kuviakaan ei ole tallessa kuin parilta vuodelta. 

Tulppaanit nousevat keväällä yhden kerran ja sitten ne saattavat jäädä maan uumeniin. Ainoa ikuisesti varma on DARWIN RED ja joku sen keltainen kaveri. Kolmisen vuotta sitten nappasin Lidlin hyllystä pussillisen  Darwinin Hybrid CHANGING COLOURS-sipuleja, koska halusin nähdä, voisiko jotakin värimuutosta muka tapahtua.


Ja se tapahtui. Nuput olivat aluksi päältä malkein valkopunaiset ja kukkien auetessa ne muuttuivat enemmän oransseiksi. Kukan sisäpuoli oli keltaoranssi ja keskusta musta. Mitä pidemmän aikaa kukinta jatkui - ja se jatkui yllättävän pitkään - sitä keltaisemmaksi kukka muuttui. Lisäksi nämä tulppaanit ovat nousseet jo ainakin kolmena vuotena uskollisesti uudelleen. 


Seuraavissa kuvissa Lidlin tulppaanien seassa kukkii joitakin tunnistamattomia keltaisia ja punaisia tulppaaneja.


Koska jalojen tulppaanien kasvattaminen vaikutti vaikealta, kokeilin kasvitieteellisiä tulppaaneja. Koe-erän perusteella niiden kanssa menestyy paremmin ja vaikka ne ovat vaatimattomia, istutin viime syksynä lisää.

Botanical tulips `Variety`

Innostuneena kaikista näkemistäni upeista tulppaanikuvista, halusin seuraavaksi kokeilla kohtalokasta tummaa väriä, jonka lajikenimi on hävinnyt ja ...


... sen vastapainoksi valkoista FOSTERIANA PURISSIMA tulppaania, joiden varret  olivat melko korkeita ja niiden valkoiset terälehdet  sirot.


Ryhdyin myös paremmin valmistelemaan maaperää tulppaaneja varten ja jopa istutin niitä omaan erilliseen pikku penkkiin. Suojasin istutuksia talven ajaksi havuilla ja keväällä kastelin ja lannoitin niitä.

Viime keväänä uusina tulppaaneina kukkivat vuorotellen Triumph-tulppaanit RONALDO ja GRAND PERFECTION. Niiden juurelle istutin pieniä esikon taimia, jotta tulppaanien kuihtuessa penkki ei jäisi aivan tyhjäksi.


Nykyisin painotetaan sitä, että ihmisen tulisi silloin tällöin astua mukavuusalueensa ulkopuolelle ja rohkeasti tarttua uusiin asioihin. Meikäläinen on vakiintunut perinneperennojen kasvattaja ja nyt piti ryhtyä istuttamaan tulppaaneja, vaikka se on aina tuntunut vaikealta. Olisiko tämä se askel mukavuusalueen ulkopuolelle? Jokainen sipuli tuotti kuitenkin kukan viime keväänä. Entä tulevana keväänä?



Vuosittain istuttamani sipulimäärät ovat muutamia kymmeniä, joten ei liene ihme, jos tulppaanipenkkini kaipaavat vielä lisää väriä. Osa jää kertatuttavuudeksi, mutta aina sieltä nousee myös joku aikaisemmin istutettu yksilö.


Viime syksynä harppasin taas mukavuusalueen ulkopuolelle seuraavan askeleen. Istutin kasvitieteellisten tulppaanien lisäksi upeiden vaaleanpunaisten kerrottuja kukkia tuottavien tulppaanien sipuleita. Saapa nähdä, kuinka käy - vieläkö tulppaani-innostusta riittää!


perjantai 15. helmikuuta 2019

Puutarhavuosi 2018 - haaste


Tämän haasteen sain Lappalainen etelässä-blogista, kiitos siitä. Oli todella hyödyllistä pohtia näitä kysymyksiä, sillä viime kesää arvioidessa tuli harkittavaksi myös tulevan puutarhakauden asioita. Haaste sisälsi seuraavat kysymykset ja niihin olen liittänyt vastaukset.

1. Mitä sellaista teit puutarhassasi, mitä et ole koskaan kokeillut?

a. Suunnittelua / suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / romutaidetta

En tehnyt varsinaisesti mitään sellaista, mitä en olisi ennen kokeillut. Tein erilaisia suunnitelmia ja toteutin niitä kohtalaisesti. Kasvatin hyötykasveja ja koristekasveja, mutta en juuri laiskotellut tai tehnyt betoni- tai taideteoksia. Tein kevättalvella hankikylvöjä ja onnistuin viimein kasvattamaan  mm. jättiverbenoja.

Jättiverbena Verbena bonariensis

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissasi

a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä.
d. Hmm.......*viheltelyä* suunnilleen.

c. Pysyin suunnitelmissa pääpiirteissään. Lopullinen suunnittelu tapahtuu yleensä sormet mullassa ja silloin voi vähän irroitella.



3. Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

a. Ei
b. Yksi
c. Muutama
d. Autolastillinen

c. Muutamia uusia kasveja tuli puutarhaan. Syksyllä istutettiin kirsikkapuu, muutamia perennan taimia tuli hankittua ja siemenistä nousi uusia tuttavuuksi.


Loistokärhö Dorothy Walton

4. Menetitkö kasveja?

a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani. Mikään ei pääse niitä tuhoamaan.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveistani toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina joatkain uutta ja eksoottista. Tuhoja tilee väistämättä.
d. Olisit kysynyt, mikä meillä menestyy? Ei ole sellaista kasvia, jota en onnistuisi tappamaan, vaikka miten yritän huolella hoivailla.

b. Mitään yksittäistä tuhoa ei keväällä näkynyt. Talvisuojauksena oli osalla kasveja havupeite. Kasvit ovat suurimmaksi osaksi kestäviä perinnekasveja. Kellarissa säilytetyt daaliat lähtivät heikosti alkuun. Paahtavan kesän aikana osa kasveista jäi vähän matalammiksi, mutta syksyn mittaan ne piristyivät.

Jalopähkämö Stachys grandiflora

5. Monessako puutarhakohteessa vierailit? (taimimyymälöitä ei lasketa)

a. En yhdessäkään
b. No jos tuttavien puutarhat lasketaan, tulihan sitä muutamassa käytyä.
c. Monta paikkaa kiersin, monta jäi vielä näkemättä.
d. En enää muista, joka viikko vähintää yhdessä, sekä Suomessa että ulkomailla. Messut, puistot, puutarhat, kaikki mahdolliset kiersin.

c. Keräsin havaintoja muutamista erilaisista julkisista puistoista ja perinnepuutarhoista Suomessa ja muualla. Kaikista sai paljon uusia ideoita.

Kaupunkipuisto, Riika, Latvia 
Verlan pahvitehdasmuseon piha-alue

6. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Mitään merkittävää hanketta tai  tavoitetta ei ole puutarhassa tällä hetkellä, mutta yritän olla laajentamatta puutarhaamme.


7. Mitkä asiat viime puutarhakaudelta tulevat aina muistuttamaan sinua kesästä 2018?

a. Lämpö ja aurinko
b. Kuivuus
c. Kukkaloisto
d. Joku muu. Mikä?

a.  ja c. Lämmin ja aurinkoinen sää ja kukkaloisto olivat mieleenpainuvia.

Kuolanpioni

8. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassasi viime vuonna?

Kärhömme kukkivat monen vuoden jälkeen mukavasti.


Jalokärhö Hagley Hybrid

Jalokärhö Warszawska Nike

9. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Kirsikkapuun kukintaa odotetaan tulevina keväinä. 


Purppuraomenapuu

10. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

a. Ei
b. Yksi
c. Älä edes kysy, montako?
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan!

a. Varsinaisia virhehankintoja ei tehty.




11. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Mantsurian kärhö siirrettin jälleen kerran ja nyt kolmanteen kasvupaikkaan. Vihdoinkin se kasvoi ja kukoisti rehevänä. Paikka on valoisampi ja kasvupohja kosteampi kuin aikaisemmat.

Mantsurian kärhö Clematis Mandschurica

12. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Kylvönauha, jonka sain ystävältä.  Kirjavia punajuuria. Siemenet eivät itäneet. Eipä saatu monivärisiä punajuuria.



13. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?

a. Kasvimaalle
b. Kukkiin
c. Kiviin/kiveyksiin
e. Pihan rakenteisiin/perustuksiin/toimintoihin
f. Puutarhamatkailuun

Varsinaista budjettia ei ollut laadittu eikä suuria muutoksia ollut työn alla. Kustannukset olivat sen vuoksi aika pienet. Multa, kukkasipulit ja muutamat taimet muodostivat menot puutarhakauppaan.

Syysleimu Phlox paniculata `Rembrandt`

14. Mistä ihan todella innostuit?

a. Uudesta kasvituttavuudesta
b. Jostakin puutarhafilosofiasta tai puutarhan tyylisuuntauksesta
c. Väreistä
d. Ihan joka asiasta

b. Innostun erilaisista puutarhojen tyyleistä ja filosofioista. Nyt minua kiinnostaa osittain luonnonmukaisen puutarhan kehittäminen.


15. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

a. Kastellut
b. Lannoittanut
c. Hoivannut kasveja
d. Kitkenyt

Lisää näitä asioita en olisi halunnut tehdä.

Palava rakkaus Lynchnis chalcedonia `Carnea`

16. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

a. Kastellut
b. Lannoittanut
c. Hoivannut kasveja
d. Kitkenyt

Kaikkea tuli tehdyksi sopivasti.

Viinikärhö Blekitny aniol

17. Odotatko tulevaa/alkavaa/alkanutta kasvukautta

a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

d. Intoa ja sormien kihelmöintiä on jo havaittavissa. Suuria tai kovin kunnianhimoisia suunnitelmia tai odotuksia ei ole. Mitään kauhutunnelmia ei suinkaan ole näköpiirissä. Positiivisella mielellä odotellaan lumien sulamista. Kevät herättää jälleen innostuksen. Ensimmäiset siemenet ripsahtavat näinä päivinä multaan.


Haasteen säännöt ovat seuraavat:

1. kerro keneltä sait haasteen
2. kerro haasteen aloittaja,  joka on Minna Hiidenkiven puutarhasta.Vie ilmoitus osallistumisestasi haasteesen Minnan blogin kommenttikenttään, jos haluat vastauksesi osallistuneiden listaan.
3. haasta vähintään yksi blogiystävä mukaan

Haastan mukaan Retkiä ja hetkiä-blogista Maarit Koon. Kuka tahansa muukin voi vielä ottaa tästä haasteen ja silmäillä sen avulla mennyttä puutarhakesää!




lauantai 9. helmikuuta 2019

Harjaneilikkaa ja sormustinkukkaa


Lumimassojen  putoillessa katoilta voi vielä palata aikaisempien vuosien kasvatuskokemuksiin. Erityisesti olen perinteisten kaksivuotisten kukkien ystävä.

Harjaneilikka, Dinathus barbatus on yksi vanhanajan suosituista kukkapenkkien väripilkuista. Se kuuluu neilikkakasveihin ja on kaksivuotinen. Kiinnostun aina näistä huolettoman näköisistä kukista, joita lapsena muistan nähneeni runsaasti kukkivana. Niitä oli kukkapenkki täynnä ja kukinta näytti jatkuvan vaivatta. Harjaneilikkaa kylvin ensimmäisen kerran loppukesällä 2016 ja taimet ehtivät kasvaa ennen talven tuloa. Odotin sen leviävän siemenistään sormustikukan tavoin.


Taimet lähtivät seuraavana keväänä virkeästi kasvamaan ja kukkavarsiakin ilmaantui. Siemenpussin mukaan kyseessä oli värisekoitus, mutta tämä kylvön kaikki kukat olivat samaa yksiväristä punaista.


Koska värivalikoima jäi suppeaksi, kylvin taas seuraavana syksynä uuden erän siemeniä ja seuraavana keväänä uudet taimet aloittivat kukinnan. Nyt syntyi enemmän värivaihtelua. Aikaisemmat vahvan punaiset kukkivat vielä.



Harjaneilikan pitäisi puutarhatiedon mukaan levitä ja jatkaa kasvua uusilla taimilla, jotka syntyvät maahan pudonneista siemenisä. Siihenkö siis perustuu se värikäs mielikuva, jonka mukaan harjaneilikkapenkissä oli jatkuva kukinta? Minä en kuitekaan löytänyt pikkutaimia.

Kukkavarsien lisäksi kasvusto muodostaa mätäsmäisen rykelmän tuuheita versoja. Pitkät ja lehtevät kukattomat varret painautuvat maata vasten ja kasvattavat jo valmiiksi juuria. Näitä versoja voi irroittaa pääkasvista  ja istuttaa uuteen paikkaan ja ne lähtevät helposti kasvamaan. Ehkä tämä on harjaneilikan tonen leviämiskeino. Pienellä vaivalla voi harjaneilikkayksilöitä saada lisää, mutta uusia värejä on sitten kokeiltava uusista kylvöistä vai kehittyykö siemenistä myös uusia värivaihtoehtoja? 

Mihin sitten harjaneilikoita sijoittaisi? Meillä ne ovat kasvaneet toistaiseksi rykelminä muiden kasvien seassa. Tulos on aika sekavaa, kuten kuvista näkyy. Haluaisinkin sijoittaa ne ihan omaan penkkiinsä, jossa ne voisivat rauhassa muodostaa monivärisiä mättäitä. Keväällä nähdään, miten viimevuotiset ovat selvinneet talvesta.


Harjaneilikoiden kukinnan turvaamiseksi nähtävä vähän vaivaa. Sormustinkukka, Digitalis purpurea hoitaa kaiken omin päin. Sormustinkukka on myös kaksivuotinen. Sormustinkukkaa ei tarvitse kylvää ja koulia. Se hakeutuu sopivaan kasvupaikkaan omin päin, kasvaa ja kehittää taas uuden siemensukupolven.


Tähän puutarhaan kylvettiin sormustinkukkaa oikein virallisesta siemenpussista joskus 15 vuotta sitten. Siemenpussin kuva lupasi moninaisen kukkien värivalikoiman ja niinpä siitä kehittyi tummanpunaisesta lähes valkoiseen eri värisiä kukintoja. Sen jälkeen ne ovat levittäneet siemeniä omin voimin. Sormustinkukan alku voi ponnahtaa esiin mistä päin tahansa puutarhaa. Usein ne saavat jäädä kasvamaan paikoilleen tai taimia täytyy vähän harventaa. Hyötykasvimaalta sinne eksyneet alut on kuitenkin kitkettävä tai siirrettävä muualle.

Voi tuntua sitkeältä, kun ensimmäisenä vuotena muodostuu vasta lehtiruusuke ja kukintaa on odotettava seuraavaan vuoteen. Lehtitupsu sopii kuitenkin kasvamaan muiden kasvien lomassa. Kypsiä siemeniäkin voi ripotella itämään jo  loppukesällä.


Sormustikukat sopivat hyvin muiden korkeiden kasvien sekaan, koska silloin niiden kukista painavia varsia ei tarvitse erikseen tukea. Ne pysyvät tanakoina vaikkapa syysleimujen seassa.


Kukkien värisävyt vaihtelevat ja jos tarkastelee kukan sisäosan garaafisia kuvioita, ei juuri kahta samanlaista löydy. Joissakin kukka on päältä ja sisältä erivärinen.


Vuosien varrella alkoi tuntua, että vaaleat ja lähes valkeat kukinnot alkoivat hävitä punertavien seasta. Silloin keräsin valkeista kukinnosta kypsyviä siemeniä ja kylvin niitä kasvimaan reunaan loppukesällä pienen rivin pätkän. Siitä kehittyneitä taimiä istutin seuraavan keväänä eri paikkoihin ja nyt näyttää vaaleita kukintoja esiintyvän mukavasti punertavien seassa.


Koska meidän puutarha on aika luonnonmukainen, sopivat vapaasti siementävät sormustinkukat hyvin tänne. Ne ovat ihanteellisia laiskan puutarhurin kasveja, jotka pääsevät alkuun omin voimin ja hoito kesän aikana on vähäistä. Jos et halua antaa siemenien kehittyä ja levitä, leikkaa kukkineet varret pois. Kasvi kehittää uusia varsia ja kukintoja kasvukauden loppuun. Kukkimiskauden jälkeen lehtiruusukkeet voi kaivaa pois syksyllä tai vasta keväällä. Voisiko olla helpompaa kasvia?


Helmikuinen viikko on jälleen lopuillaan.

Hyvää viikonloppua!





perjantai 1. helmikuuta 2019

Kylvösuunnitelmia


Kosmoskukka Cosmos bipinnatus `Purity`

Monet puutarhurit ovat välittäneet jo kuvia suloisesti vihertävistä pikku taimista tai ainakin kertoneet upottaneensa jo siemeniä multaan. Täällä ollaan vasta suunnitteluvaiheessa.

Kylvösuunnitelmien laatiminen olisi kyllä hyvä aloittaa hyvissä ajoin. Ainakin esikasvatettavien siemenet pitäisi olla jo kohta hyppysissä. Ensimmäiseksi tein inventaarion siemenvarastossa. Kuten tavallista, uusia siemenhankintoja ei ehkä tarvitse tehdä kovin paljon. Eräät siemenet, kuten vaikkapa porkkana, pitävät itävyytensä pitkään ja niitä hankin aina ison erän. Niinpä siemeniä riittää vielä tulevaksi kevääksi. 

Ranskan tulikukka Verbascum phoeniceum `Flush of White`

Joitakin siemeniä kerään syksyllä omista kasveista ja käytän niitä taas kylvöön. Esimerkiksi silpoydinhernettä kylvän aina omista siemenistä. Papujen siemeniä jää yleensä mukavasti käyttötarpeen yli kylvöä varten. Kukkien siemeniä voi helposti kerätä

Ruususpapu Phaseolus coccineus `Hestia`

Hankintoja on kuitenkin tehtävä jonkun verran ja tietysti siemenpussien ääressä kaupassa huomaa tulee ehdottomia tarpeita, joita ei ole osannut ennakoida. Parasta on kuitenkin koota jonkinlainen perusvalikoima, jotta joku tärkeä ei pääse unohtumaan. Sitä voi sitten täydentää, jos jotakin kiinnostavaa löytyy.

Kylvösuunnitelma on oikeastaan käynnistetty jo syksyllä. Silloin tein vähän syyskylvöjä.



Syyskylvö

Palsternakka `HALBLANGE WEISSE`
Porkkana `SUMMER NANTES`

Lisäksi istutin valkosipulia  `ALEXANDER`

Syksyllä kylvin ja kasvatin jo joitakin syyskylvöön sopivia perennoja ja niiden talvehtiminen selviää keväällä.

Seuraavaksi ovat vuorossa kasvit, jotka tarvitsevat kylmäkäsittelyn tai hyötyvät pitkästä esikasvatuksesta. Nimitän sitä talvikylvöksi. Tämä talvikuukausina tapahtuva siemenien ja mullan hypistely kiehtoo minua, joten siihen olen varannut erilaisia siemeniä. Kaikkia en varmaankaan kylvä, muuta joitakin näistä.

Jättiverbena Verbena bonariensis

Talvikylvö

Harjaneilikka                      Punaluppio
Illakko                                Ranskan tulikukka
Maurin malva                     Tuoksuorvokki

Tavallisesti olen kylvänyt tässä vaiheessa myös jättiverbenaa, mutta syksyllä nostin verbenan juurakot maasta ja ne ovat kellarissa talvea viettämässä. Ne näyttävät vielä elinvoimaisilta, joten niillä mennään tulevana keväänä.

Palava rakkaus Lychnis chacedonia `Carnea`

Varsinaisen esikasvatuksen aloitan vasta huhti-toukokuussa. Meillä ei ole kasvihuonetta, joten on odotettava kevään lämpiämistä sen verran, että taimia voi vähitellen viedä ulos karaistumaan ja saamaan auringon säteitä. Odottaminen on varsin haastavaa ja usein käy niin, että sittenkin joku siemen päätyy multaan vähän aikaisemmin. Kelloköynnöksiä ja laventelia haaveilin näkeväni kasvamassa meillä ensi kesänä, joten niiden kohdalla esikasvatus on aloitettava aikaisemmin. Ainakin seuraavien perennojen ja kesäkukkien ja hyötykasvien siemeniä on varastossa.

Samettikukka Tagetes patula

Esikasvatuskylvö

Asteri                                 Kurkku
Auringonkukka                  Kurpitsat
Aito kissanminttu              Leijonakita
Kaunopunahattu                Mustasilmäsusanna
Kosmoskukka                   
                         
Kaikkia näitä en kylvä, mutta lisää  siemeniä on  hankittava.

Varsinaiseksi kevätkylvöksi nimitän suoraan maahan, ruukkuun tai kasvulaatikkoon kylvettäviä kylvöksiä. Sen lisäksi istutan perunaa ja sipuleita. Näihin kasveihin useimpiin on jo siemenet valmiina.


Kevätkylvö

Hyötykasvit:                                Koristekasvit.

Herne                                          Kehäkukka
Pavut                                           Ruiskaunokki
Palsternakka                                Ruusupapu
Persilja                                        Tuoksuherne
Pinaatti                                        Unikot                             
Porkkana                                     
Punajuuri
Retiisi
Tilli
Salaatit


Tavallinen siemenvalikoima on suurimmaksi osaksi valmiina. Aina tulee kuitenkin into tehdä muutoksia kasvien suhteen.  Niitä varten tarvitaan uusia lajikkeita ja siemeniä.

Punajuurien kohdalla on näin. Muutamana vuotena olen kasvattanut pyöreitä punajuuria, koska ne ovat mielestäni makeita.  Pitkänomaiset punajuuret ovat kuitenkin kasvaneet meillä paremmin ja niistä syntyy runsaampi sato - jos vain ehtii pelastaa maan pinnalle työntyvät juuret jäniksen hampailta. Siis uusia punajuuren siemeniä tarvitaan Ehkä kasvatan sekä pyöreitä että pitkiä punajuuria. Härkäpavuista pidin viime vuoden taukoa, mutta ehkä tänä vuonna taas otetaan viljelyvalikoimaan mukaan. Siemenkuvastoissa huomasin uudenlaisia retiisejä, joten niitä on etsittävä. Siis yhtä ja toista tulee hankittavaksi. Kuten huomaatte, kylvösuunnitelmassa meillä ovat hyötykasvit koristekasveja monilukuisempina esillä.

Kukat -  no se on taas toinen juttu! Siinä voi tulla heräteostoksia tehdyksi. Onneksi varastossa on perusvalikoima valmiina.  Sitten vaan siemenostoksille!

Tuoksuherne Lathyrus odoratus `Royal Mix`
Tervetuloa helmikuu!