Vuosia sitten ostin pari sinikukkaista tainta paikalliselta puutarhalta, sillä pidän erityisesti sinisistä kukista. Maatiaisritarinkannuksiksi niitä puutarhuri nimitti. Taimet jäivät pariksi vuodeksi jonnekin muiden kasvien sekaan pinnistelemään, sillä niille ei ollut mitään suunniteltua kasvupaikkaa.
Ajan mittaan sijoitin kasvit hyvämultaiseen ja valoisaan kohtaan, jossa ne pääsivät kunnolla kasvun alkuun. Kasvi lisääntyi omia aikojaan siemenistä. Sinisiä yksilöitä tuli jo kolme ja mukaan ilmaantui myös valkoinen versio.
Kukat ovat kapean torvimaisia ja sininen väri on todella SININEN. Kun jaloritarinkannusten siniväri on yleensä pehmeän tummanlila tai roosaan taipuvainen, on tämä kukka melkein sähkönsininen ja nousee melko terävästi esiin muusta kukkapenkin värityksestä.
Valkoisen version kukkien terälehdissä on himmeät vihreät täplät, mutta muuten kukat ovat saman muotoisia kuin siniset.
Lehdet ovat huomattavasti tiheämmin liuskoittuneet kuin jaloritarinkannuksella. Kasvi on myös matalampi, noin 60-70 cm korkea. Tänä vähäsateisena kesänä kaikki ovat kasvaneet monihaaraisiksi ja tuuheiksi. Kukkia on molemmissa värimuodoissa runsaasti eikä niitä ole tarvinnut kastella aurinkoisessa kasvupaikassa.
Pengoin netistä tietoja maatiaisritarinkannuksesta (Delphinium sp.) Kuvien ritarinkannusten kukinnot muistuttavat enimmäkseen jaloja ritarinkannuksia, mutta löysin myös omaani muistuttavan kuvan. Yleensä maatiaisritarinkannukset ovat jalojen puutarhoissa kasvavien siemenjälkeläisiä ja muistuttavat emokasvejaan muuten paitsi ovat pienempiä ja matalampia.
Kukat ovat nyt kuihtuneet ja siemenet kehittymässä. Kuihtuvien kukkien jälkeen tulivat esiin siemenkotelot, jotka ovat samalaisia kuin akileijoissa. Ovatko nämä siniset kukat akileijojen sukulaisia?
Valkokukkainen, sekä sähäkän sinikukkainen maatiaisritarinkannus näyttävät hienolta parivaljakolta keskenään. Maatiaisritarikannusten matalammasta varresta on se etu verrattuna jaloritarinkannuksiin, että ne pysyvät paremmin tukematta pystyssä.
VastaaPoistaNäitä ei tosiaankaan tarvitse tukea, sillä ovat se verran kevytrakenteisia. Valkoinen tosiaan keventää sähäkkää sinistä.
PoistaEn osaa tuohon kysymykseesi vastata, mutta siniset kukat ovat sellaisia, joita olen viime aikoina mökkipihaani haalinut. Niitä on paljon vähemmän kuin muita värejä.
VastaaPoistaMinäkin olen sinisten kukkien ystävä ja siksi tämäkin on päätynyt kukkapenkkiini. Sininen tuotti omin päin valkoisen ja se on mukava kumppani vahvalle siniselle.
PoistaMinulla on tuo väripari jaloritarinkannuksia ja pidän kovasti sinivalkoisesta yhdistelmästä. Vaikuttaisi tosiaan maatiasritarinkannukselta juuri ulkomuotonsa ja korkeutensa vuoksi. Kauniita!
VastaaPoistaHyvä saada varmistusta, vaikka saapa tuo kukoistaa muutenkin ihan vapaasti!
PoistaMinullakin on pari tuon näköistä, mutta en tiedä, ovatko sitten jalompien jälkeläisiä vai vasta keskenkasvuisia yksilöitä ja sen vuoksi pienempiä ja harvempikukkaisia kuin isommat kaverinsa. Lehtiä en ole tajunnut edes vertailla. Pitääkin käydä tutkimassa jossain välissä. Kauniita ovat sinulla! Tuo sinisen ja valkoisen yhdistelmä on raikkaan näköinen. Mukavaa sunnuntaita!
VastaaPoistaKiitos Minna! Olen näitä vertaillut jaloihin ritarinkannuksiin ja päätynyt siihen, että ne ovat niitä maatiaisia. Ovat ihan söpöjä ja kasvavat ilman huolenpitoa, kuten kaikki vanhat maatiaiset yleensä.
PoistaRitarinkannus en ja akileija siemenkodat muistuttavat tosiaan aika lailla toisiaan, mutta siemenet onkin sitten jo ihan erilaiset.
VastaaPoistaMinkäslaisia ne kiinanritarinkannukset ovat?
Minusta ostin kerran sellaisen, matala ja liuskaiset lehdet. Oikein sininen kukinto. En tykännyt, laitoin pois. Sininen ei ole mun lempiväri.
Olisikohan tämä se kiinalainen ja minä onneksi tykkään sinisestä! Ja valkoinen sen seurassa pehmentää!
PoistaOnpa tosiaan sähäkkä sininen. Minäkin ihastuin sinisen ja valkoisen yhdistelmään, enkä näköjään ollut ensimmäinen. :) Myös fuksianpunaiset kukat taustalla sopivat kauniisti yhteen.
VastaaPoistaIhanasti kukkii vielä puutarhasi. Minulla ei oikeastaan perennoja taida kukkia nyt mitään, onneksi kesäkukkia sentään.
Tunnelmallista syyskuuta!
Kiitos Sara, kukat vähenevät koko ajan. Joku syysleimu on vasta päässyt vauhtiin sateiden ansiosta. Aurinkoisia syyspäiviä!
PoistaKauniit on värit noissa maatiaisritarinkannuksessa. Hyvin sopivat väriensäpuolesta rinnakkain. Tuo on tärkii ominaisuus, kun ei tarvii tukea, pystyssä kestää iliman tukia.
VastaaPoistaArvostan juuri sitä, että varret pysyvät pystyssä itsekseen. Tukemisjärjestelyt ovat niin mutkikkaita!
PoistaNämä ovat juuri ihanan värisiä! Ostin kiinanritarinkannuksia viime kesänä. Niitä on muutamaa lajiketta, enkä ulkomuistista muista mitä omani on. Näyttävät kuitenkin lähes samalta kuin nämä sinun omasi, värivaihtoehdotkin ovat juuri sininen ja valkoinen. Epäilisin siis, että nämä maatiasritarinkannuksesi ovat ennemminkin kiinanritarinkannusten siementaimia.
VastaaPoistaKiitos, kyllä kiinanritarinkannuksilta siis vaikuttavat. Täytyy vielä tutkia vaihtoehtoja.
PoistaIhanan sininen on väriltään. Ostin joskus anopille tällaisen taimen jostain mutta on varmasti häneltä hävinnyt kun en ole sitä missään enää nähnyt. Nimeä en muista kasville se oli joku yksityinen myyjä jossain tapahtumassa.
VastaaPoistaIlmeisesti näitä on ollut myynnissä siellä täällä. Kiinan ritarinkannukselta näyttää!
PoistaHuh, miten sinustä. Melkein silmiä koskee. Mutta ehdottomasti hyvällä tavalla. Tehokkaita värejä ei olekaan liikaa. Vau!
VastaaPoistaSininen on tosiaan terävä oikeastikin, ei vain kuvassa. Mutta sinisen ystävälle se sopii!
Poista